Vuodenvaihde keskellä lunta

Lauantaina olo oli aika väsynyt matkailun johdosta, emmekä viihtyneet lenkillä lainkaan.

Sunnuntaimme teimme muutaman tunnin vaelluksen Burlingtonin tuntumassa sijaitsevalle vuorelle. Sieltä saavuimme alas aika topakkaa vauhtia liukureilla. Erittäin mukavaa puuhaa. Illalla kävimme Montpelierissä lenkillä. Darby ujutti mut mukaan uudenvuoden juoksuun ja kävimme tutustumassa reittiin. Reittiä mainostettiin tasaisena, mutta jopa vermontilaiset kokivat sen mäkisenä.

Pientä eloa taas

Joulu meni ja täällä olen pitänyt hiljaiseloa. Mitään kummempaa ei ole tapahtunut. Tai no sen verran, että kahden viikon levossa jalan tilanne ei varsinaisesti parantunut. Itse asiassa meni vain heikompaan ja jäykempään suuntaan. Aloitinkin lauantaina juoksemaan. Tiistaina tein eka vedot, 10*200m. Ei niin pahaa, mutta ei niin kuosillaankaan olevaa juoksua. Tänään en juokse viissatasia, vaan siirrän ne huomiselle, perjantaille.

Perjantaina piipahdin uuden karhealla radalla tuossa lähiyliopiston takapihalla. Juoksin viissatasia vain viisi. Otin varovaisen alun jalan kannalta. Vetelin kuitenkin ne 1.35:een, joka riittänee nyt parin viikon ajan. Nyt ainakin jalka kesti ne.

Lauantaiaamuna lensimme Vermontiin, jossa on lunta puolisen metriä. Pienen lenkkeilyn ohella tarjolla on vähän vaeltelua ja ehkä vähän Bostoniakin. Bostoniin suuntaan uudelleen sitten tammikuun puolessa välissäkin. Pari vuotta sitten samoille sijoille suuntautuneella reissulla otti pattiin se, ettei ollut vammojen vuoksi mitään syytä ottaa tossuja mukaan. Nyt otan ne mukaan, vaikken pystyi juoksemaan. Sen verran suuret mielenterveydelliset väännöt on menossa.

Taas mennään?

Jotenkin näiden juoksuvuosien valossa pitäisi äkätä, ettei kaikki ole reilassa... Aionkin nyt pitää taukoa muutaman päivän, vetää kipulääkettä ja venytellä kuin Teppo. Kele.

Maanantai menossa. Jalka on rauhassa, mies ei. Tänään ei juosta, eikä huomenna. Tiistai rullaa. Venyttelyä ja lämpöä home officessa. Päivä 2 ilman juoksua. Illalla on vähän kuntosalia. Aamulla sain ilmoitettua meidän mukaan tänne. Ilmoittautuminen meni sulkeutui muutamassa tunnissa, kun osallistujamäärä 10 mailille oli rajattu 12.000 juoksijaan. Kärjessä tietty on tilaa, jos juoksee matkan alle 48.00. Viime vuoden tuloslistalta löytyy muun muassa Tadesse Tola, John Korir, Lydia Simon ja Kathy Butler.

Torstai. Kotimatka kesti taas kaksi tuntia. Päälle kävimme kevyellä vitosella. Jalka on hiljaa, mutta koko ajan siellä tuntuu jotain. Ehkä se tuntuukin takaraivossa. Lauantain kisalle on nyt vähän aiotusta poikkeava valmistautuminen.

Lauantain kisa jäi väliin. Flunssa niittasi epäröinnin sikseen. Perjantaina kävin väkisin vetämässä 10 minuuttia kovaa, jotta saisin konetta vähän auki. Nooh, tulipahan sekin koettua. Lauantaina kuitenkin ajelimme katsomaan Baltimoren slummien läpi katsomaan sitä kisaa. Näin seurakamujakin. Sen jälkeen olen keskittynyt valumaan räkää.

Tiistaiaamuna piipahdin lenkillä. Kevyt seiska. Ei tuntunut pahalta, mutta tuntui silti. Tämä viikko vielä rauhassa. Voi elämä.

Jalan kanssa vaikeaa

Lauantaiaamuna kevyt pitkä lenkki, jonka aikana jalka vihoitteli tutusti. Venyttelyllä jalka rauhoittui siten, että seuraavana aamuna ei tuntunut missään kun laitoin tossuja jalkaa kuuden aikaan aamulla lähtiessämme kohti D.C:tä. Siellä oli tarjolla 10km:n kisa. Erinomaisen tasaisella reitillä. Juoksuni kulki ihan hyvin ekat sadat metrit, mutta jalka alkoi jarruttaa menoa vasta nousussa olevan kunnon ohella. Ekan mailin kohdalla tajusin, etten juokse tänään erityisen kovaa.

Vitosen väliaika (17.11) vahvisti pienen aikaa taustalla häämöttäneen alamäen alkaneen. Pääsin kuitenkin maaliin suht tasaisella askeleella ajassa 34.18, vaikka oikea jalka oli puutunut pakarasta polvitaipeeseen. Olin kokonaiskisan seitsemäs, josta hyvästä minut palkittiin fleeceliivillä, juoksupaidalla, 45 taalan lahjakortilla, runsaalla syömisellä ja vielä arvonnasta voitetulla toisella lahjakortilla. Paikalla oli muuten kuulutusten mukaan 2.900 juoksijaa (todellisuudessa vain 2.100), joten melkoinen sakki oli paikalla pääkaupungissa klo 8.00 aamulla. Ihan jees-meininkiä, mutta silti pienoinen pettymys kalvaa, kun ajattelin, että olisin jo alle 34.00 iskussa. Varsinkin kun reitti oli tasainen kuin harmaa maanantai. Mutta nyt kulki näin. Nyt enemmän ottaa pattiin oikuri ja sen parantamisen keinot. Viikkoon just päälle huntti.

35v

Ei ollut tasainen kisareitti, vaikka niin opastettiin. Kestikin vielä kauan. 16.34. Oikea jalka sallii kovaa juoksua nyt vain tasaisella. Olin ihan statisti muutenkin. Eikö kolmen viikon treenillä pitäisi uhkua jo voittokuntoa? Häh? Lunta ei muuten tullut lainkaan.

Maanantaina vetelin kevyttä, mutta vain yhden lenkin. Jalka ei ollut hyvässä vedossa. Oli valtavan kova tuuli seurana. Sama tuuli hengailin mukanani myös tiistaina kun kävin juoksemassa Centennial Laken padolla 10*200m. Jalka oli vielä pahempana. Illalla oli kotona vasta ysin jälkeen ja löysäilin poikkeamalla aiotusta verryttelystä jättämällä sen väliin. Lähinnän jalan vuoksi. Keskiviikkona kaksi kevyttä. Illalla juoksin lenkin jonkinmoisessa lumihangessa. Kiva kun illalla näkee edes vähän mihin astuu. Seutu oli satumaisen hiljainen.

Piipahdin taas samalla järvellä. Pääsy sinne oli suljettu, mutta livahdin juoksemaan yhden rundin. Ajatukseni oli, että vetäisin siellä myös tämänpäiväiset viissataset, mutta keli on nyt mitä on. Jalankulkijoiden reittejä täällä ei juurikaan hoideta. Rata on lumenpeitossa myös ja kuntosalimme matto kulkee vain 3.40/km. Valitse näistä radan kun Saukkonenkin raastaa talvella radalla. Vauhdeista en sitten tiedä. Alle 3.10-vauhtia pitäisi tavoitella tässä vaiheessa, mutta epäilen sitä hieman. Toinen syy - ehkä järkevämpi peruste jättää lumessa juostavat viissataset sikseen - on oikean jalan tola. Nooh, on niitä vammoja ennenkin juostu kumoon. Joku kymmenen vuotta sitten. Heh.

Vedot menivät ihan hyvin. Osa kenttää oli jäässä, mutta silti vetelin 1.35-vauhtia. Niin kuin piti. Jalka oli melko rauhallinen. Näin sunnuntai-iltana voi todeta, että tyyntä ennen myrskyä. Perjantai kului töitä tehden, muutaman kevyen lenkin parissa ja 35-vuotta täyttäen. Olen nyt virallisesti urheiluveteraani. Sama se, niin on moni muukin. Perjantaina minut muilutettiin elämäni ekan kerran NBA-peliin. Kehissä oli muun muassa Steve Nash, tuo vanha velmu. Ei ollut paha keikka se. Jalkakin tykkäsi.

Kylmää pitää

Riossakin kait sataa lunta. Täällä odotetaan huomisaamulle jäistä tihkua. Saas nähdä pitääkö paikkansa. Lämpötila tosin on nollan tuntumassa. Celsiukseksi muutettuna siis. Muutaman tunnin päästä on tarjolla kisa. Kotiseuran kotipaikkakunnalla järjestämä. Matkaa lähtöön on pienellä kierrollakin alle kilsa. Juoksen vain vitosen. Se riittää nyt jalalle ja kruunaamaan kevyen viikon. Kone huutaa määrää, mutta jalka sanoo ei. Howard County Striderisin valmentaja aktivoitui ja tunkaisi uuden treeniohjelman kehiin. En taida sitä paljon noudattaa. Uskon old schooliin.

Syksy numeroina

Syyskuu 392 km
Lokakuu 279 km
Marraskuu 386 km

Kevyt viikko

Sitten olikin vuorossa kevyt viikko. Jokainen askel painaa silti perhanasti. Pientä oireiluakin ilmassa, huuli on taas turpeana. Lunki meininki silti.

On torstaiaamu. Painaa edelleen. Takareisi on aika hiljaa. Nyt ei satu enää istuessa, sen tola parani tiistain lihaskunnon jälkeen. Illalla treenit alkavat taas vähän tulla tutummaksi, vetelen vähän rullauksia ja päälle lihaskuntoa. Sunnuntaina on vitosen kisa, mutta se on taas aika mäkisessä maastossa. Päällystetyllä alustalla tosin. Niin kuin kaikki muutkin lenkit. Columbia on kyllä aika hyvä paikka juoksijalle. Yleisesti ottaen ihmiset tosin pysyvät sisällä aika tiivisti kun missään ei ole katuvaloja. Illalla on siis pimeää kuin syksyisessä Liedossa. Ilmoittauduimme tänne, matkana puolikas. Kiva, että on tavoite. Keväällä/kesällä pitäisi hölkätä joku maraton alle 3.00, jotta pääsee sit 2009 Bostoniin. Syksyinen Chicago on muutama viikko liian myöhään. Sinne on kuitenkin katseet tähdätty...

Taas kisaa

Menihän ne viissataset joten kuten. Keli oli erittäin mielenkiintoinen. Lämpöä +21, älyttömän kova ja puuskittainen tuuli ja neljä minuuttia kestänyt kova sade, joka pyyhkiytyi kovan tuulen mukana nopeasti ylitseni. Viissataset kulkivat, eivät niin kevyesti kuin pikku hiljaa jo toivoisi, mutta ilman kovia kipuja.

Perjantaina kävin uusissa maisemissa kevyen 15 km ja lauantaiaamuna oli taas vuorossa kilpa. Nyt Gaithesburgissa. Ajattelin juosta 10 mailia treeninä = ei täysiä heti alusta. Onnistuin siinä mielestäni ihan hyvin. Juoksin 57.10, mikä tarkoittaa 3.33/km-vauhtia. Reitti oli taas amerikkalaisen luonnonkaunis eli alavarinteinen. That equals as hilly. Kirisin viimeiset kaks mailia, joten kisasta jäi kiva fiilis, vaikka olinkin vasta toinen. Pikkukilpa siis kärjen osalta. Paikka oli suht' iso puisto. Kisan aikana tapasin yhteensä yhdeksän peuraa, jokaisen elävänä. Kisan jälkeen oli taas vuorossa pyyhesuihku. Täällä nimittäin ei kisojen jälkeen suihkuun mennä, syödään vain. Nyt oli vuorossa brownieseja ja muovisäkillisiä bageleita. Jälkimmäisiä voideltiin innolla mansikkahillolla, maapähkinävoilla tai nutellalla. Pringelesejä ja juomaa. Ei paha. Viidellä taalalla siis kisa, maha kipeäksi mäkirynkytyksestä ja päälle makea aamupala.




Kisan jälkeen päivä jatkui Sugarloaf Mountainin valloituksella. Se oli vajaa 400m korkea nyppylä, joka oli kuitenkin ilahduttavan luonnonläheinen paikka tän kaiken humpuukin keskellä. Vaeltelimme siellä yhteensä neljä tuntia. Kivat maisemat, mutta lopussa vähäinen energiansaanti alkoi vaivata siinä määrin, että auto pysähtyi ensimmäiselle Taco Bellille, joka tuli vastaan. Sitten olikin tarjolla pitkää perjantaisella, siistillä reitillä ja sen perään National Portrait Galleryä D.C:ssä. Osaa siitä.

Kolmas kova viikko

Alkuviikko on samalla alku kolmannelle kovalle viikolle. En ole ihan varma, että oikea takareisi kestää tätä tahtia koko kahta vuotta... Tiistaiaamulla klo 7.50 kenttä oli varattu (?) ja vetelin kakssatasia parkkipaikalla. Ainoa paikka, missä ei ollut märkää, epätasaista nurmikkoa tai autoja liikkeellä. Jalka oli hajota siihen paikkaan. Päivällä ajoin GMU:hun. Paluumatka kesti nyt eka kerran ne kuuluisat 2 tuntia. Osan matkaa olisin kävellyt nopeampaa kuin autojono eteni. Illalla kevyttä ja pientä kuntopiiriä.

Kiitospäivänä tässä lähialueilla olis tarjolla 43 kisaa. Minkäköhän valitsisi? Jonkun tasaisen, niin jalka ei repeä. Joulukuulle on tiedossa jo kaks tiimin kisaa, 2. päivä 5k ja 15. päivä 5 mailia. Hetkonen, nyt vasta tajusin, että ulkona on parhaillaan (kun Suomi pelaa futista) +23! Eilen aamulla juoksin pipo päässä vetoja. +2 tai jotain. Nyt on lyhyiden keli. Amerikka on NIIN ihmeellinen.

Tänään on torstai. Normaalisti tällaisessa tilanteessa, jolloin pitää pohtia, onko tällä jalalla järkevä juosta vai ei, en juoksisi. Mutta nyt on old school -meininki. Ei silloinkaan mitään kyselty. Viissataset, huhuu.

Kisarupeama jatkuu

Tiistaina tein 10*200m taas tummalla radalla. Vasen takareisi on aivan pihalla koko puuhasta, mutta muuten on kivaa. Jalka, selkä ja pakara ovat aivan hajalla lattialla tehdyistä työtunneista ynnä venyttelemättömyydestä. Keskiviikkona teimme illalla kevyen lenkin, jonka jälkeen raahauduimme klubitalon kuntosalille (= täyteen ahdettuun pieneen huoneeseen) tekemään vähän kuntopiiriä. Tein takaressuja, ja heti alkoi tuntua paremmalta. Samoin selkä tokeni oitis, kun tein lihaskuntoa. Tytöt ja pojat, mitä tästä opimme.

Torstaina oli mun eka "duunipäivä", joka itse asiassa alkoi videokonferenssilla Suomeen. Sen jälkeen olinkin 7.30 juoksemassa neljänsadan toistoja. Ei kulkenut pätkääkään. Takareisikin oli niin tohkeana kulkemattomuudesta, että pisti vielä jarruja kehiin. Tein vain 6*400m'200m, kun piti kiirusta kohti Fairfaxia. Muut juoksuryhmästä tekevät kuulemma 5.45 vetoja tai tempojuoksua, joten itselläni on vielä vähän matkaa adaptoitua tähän rytmiin. Ehkä mä vedän omaa linjaa kun niin sahassa kunnossa kuitenkin olen.

Lauantaina starttasin vitosen kisalle. Suht tasaiselle reitille noin +4 lämmössä. Matkassa oli paikallisia etiopialaisia, joiden tahtiin lähdin kisaamaan. Kilsan kohdalla lähdin vetämään koko sakkia, kun siltä tuntui. Olisin voinut vähän säästelläkin, mutten säästellyt. Jalkaa ei koskenut kunnon lääkityksen johdosta. Kisan jälkeen vasta oireili. Vetäsin suht kylmiltään kahden viikon treenin jälkeen 16.22 ja olin kuudes. Tyytyväinen siis. Ehkä kuukauden päästä pääsen jo 3.10-vauhtia ja siitä sitten alaspäin. Siis kovempaa. Voittaja juoksi 14.58. Seuraavana päivänä oli tarjolla vähän pitkää ja sitten piipahdimme D.C:hen käpyttelemään.

Ensimmäinen kisa USA:ssa

Jaksaminen oli eilen noiden väliltä. Piiiitkät hivuttavat mäet söivät vauhtia, ja lopputuloksena oli 8km vain juuri ja juuri alle 3.30/km. Syytän hitaasta vauhdista mäkiä. Heh.

Juoksin kärjessä yksin, mutta onneksi halukkaille jaettiin lähdössä laminoituja "reittikarttoja", joista näki mistä risteyksestä käännytään ja kumpaan suuntaan. Kisa oli juuri ja juuri kisa, mutta mulle se toimi hyvänä kovana harjoituksena. Takana eka ehta harjoitusviikko USA:ssa ja vielä old school -ohjelmalla. Ikä, vauhdit ja määrät ovat vain erit. Mahdun ehkä mukaan HCS:n racing teamiin, joka mahdollistaa osallistumisen muutamaan maantieviestiin. Se on tosi jees. Vanhaa hymyilyttää.

Kiireen ja netittömyyden keskellä on täällä hiljaista. On tumma keskiviikko, mitä tulee kotimaisiin uutisiin. Kävin eilen aloittamassa USA:n treenikauden. Niinkin käsittämättömällä treenillä kuin 10x200m. Ajattelin kokeilla, miten alkaa kulkemaan vanhoilla menetelmillä. Parin kuukauden päästä alkaa tuntumaan, mihin ollaan menossa. Juoksin niitä rauhassa kuten kymmenen vuottakin sitten, 34-35. Palautus sama matka, mutta hitaammin. Heh. Huomenna piipahdan vetelemään viissatasia.

Viikonloppuna sitten johonkin kisaan. Pitkä lenkki vaihtunee täällä lauantaiaamuun kello seitsemään kun silloin on kunnon ryhmä koolla. Saas nähdä saanko harjoittelukavereita. S tosin veti kanssa eilen kakssatasia, joten eiköhän tää tästä. Keskiviikkona pari kevyttä ja torstaina piipahdimme Baltimoressa. Illalla juoksin lähikentällä viissatasia täyspimeässä. Umpipimeässä siis. Onneksi oli mustat vaatteet niin en erottunut taustasta. Rauhallista vauhtia (3.10/km) tässä vaiheessa kautta. Perjantaina piipahdin vain aamulenkillä, kun iltapäivällä ajoin tulevalle työpaikalle Fairfaxiin.

Lauantaina osallistuimme taas Howard County Stidersin yhteislenkille. Nyt paikalla oli 30-40 juoksijaa/hölkkääjää. Meidät esiteltiin lyhyesti muille (saimme jäsenkortit perjantaina) ja sitten vetelinkin neljän vauhtia 16 km yhden naisen ja muutaman kollin kanssa. Minulla ja heillä oli näyttämisen meininki, joten kiristin loppua kohden. Takaisin lähtöpaikalle kanssani tuli vain yksi heistä. Huomenna, sunnuntaina, ko. seuran viikkokisa, 5 mailia. Ehkä jaksan, ehkä en.

Aika hiljaista on. Irtolaisuudelta maistuva elämänvaihe odottaa tasaantumistaan. Haikailin mielessäni Kankaapään puolikkaalle, mutta uskon nyt jättäväni sen väliin. Mieli hyrrää ja jalat eivät pelaa. Ensi lauantaina aion istua alas ja rauhoittua. Eilen piipahdin juoksemassa hieman Tohon kanssa ja tänään aamulla Pasma rykäisi vastaan työmatkallaan. Näin se menee. Tänään iltapäivällä käyn ehkä rullailemassa vähän. Jos kiinnostun. Just nyt ei kiinnosta.

Jaa-a. Oli vapaa viikonloppu. Lauantaina kevyt kymppi auringonpaisteessa, sunnuntaina pitkää (vain 20km) Tohon, Brunin ja Z:n kanssa. Pasmakin vilahti alussa mukana. Maanantaina piipahdin aamulla pienellä, mutta iltapäivällä olikin sitten isompi koitos. Itse Moguli piipahti Turussa ja kävin näyttämässä hänelle the state-of-art-running-paths in Turku. Eat Mud! Olin läkähtyä. Ehdin 15 km:n verskan jälkeen sitten kuntopiiriin hallille. Nyt tuntuu persiissä. Illalla tuijotan tätä.

Keskiviikkona piipahdin Hesassa aamulenkillä. Illalla ei enää ollut aikaa juosta. Oli autokauppaa ja muuta. Torstaina jäi aamulenkki väliin ja illalla ehdin ehkä lenkille - ehkä en. Ei väliä. Perjantaiaamu alkoi minuuttiaikataululla. Silti leppoisa meininki.

Kymppi kylmiltään 35.45 Ruissalossa. Jaaha! Kuukauden kilsat ovat aika vähäiset, mutta niin ovat vauhti, nopeus ja notkeuskin.

Päivät ovat kulkeneet tiukkaa vauhtia. Keskiviikkona ehdin ennen junan lähtöä vetelemään muutamia rullauksia. Muuten lenkit ovat olleet aamuisia vitosia. Eli vähällä mennään, mutta nyt ei pysty. Treenit alkavat vasta USA:ssa. Tai no ehkä vedän kovaa lauantaina - jos ehdin. Maanantaina lähdemmekin sitten menemään. Sellaista se on.

Taas muualla

Jaaha. Aika rankka viikko takana. Kävin D.C:ssä vain kolmasti lenkillä (ti, ke ja pe) ja joka kerta oli taivaan raskasta. Muut, pyllerötkin, tuntuivat menevän kovempaa. Juoksin tunnin lenkkejä. Erheellisin niistä osui keskiviikkopäivälle, kun piipahdin Etelä-Amerikka -session aikoihin the Mall'lla juoksemassa.

Lämpötila oli + 32 C ja kosteus edelleen lähes 90%. En yhtään ihmettele uutisointia Chicagon maratonin keskeyttämisestä. Sen verran kettumainen yhdistelmä tuo on. Sitä sitten kuulemma piisaa pari kuukautta, että sellaista. Perjantaina yritin juosta vähän reipasta, mutta ei siitä tullut mitään. Paluumatka oli raskas ja Kööpenhaminassa meinasin lähteä suoraan untenmailta kaupunkiin ilman takkia ja reppua (=konetta, kameraa ja passia).

Sunnuntaina olikin sitten heti aamusta lenkillä. Piipahdin triatleettien leirille Alppilaan jo lauantaiyöksi. Varsinainen väsymys iski vasta eiliselle, kun matkasin Brysseliin. Aamukone oli runsas pari tuntia myöhässä ja siinä sitten laskeskelin menetettyjä hetkiä. Tänään tiistaina yritän päästä jaloilleni. Ehkä jo käyn vähän lenkilläkin.

Lidingöloppet

Edellisten kisojen jälkeen alkanut viikko on otettava todella kevyesti. Muuten en saavu maaliin Lidingössä.

Yht'äkkiä on torstai. Olen aivan loppu. Jalat aivan paskana ja mies väsynyt. Viimeiset kolme päivää olen kantanut tavaroita sinne tänne. Suurelta osin ylös ja alas. Eilen vietimme eka yön muualla kuin omassa kodossa. Omaan kotiin palaamme vasta vuoden 2010 tienoilla. Nyt sitten Amerikkaan lähtö on realisoitumassa ihan todeksi. Sanoista teoksi.

Ylihuomenna on Lidingö. Tämänhetkinen olotila ei lupaa hyvää sitä ajatellen. On se meinaan sen verran rankka keikka tarjolla. Illalla pastaa. Ehkä ehtisin käydä vähän kieputtelemassa Karikolla. Vanhalla takapihallani, kato.

Jaa-a. Kiireellä jatkui loppuviikko. Ennen Ruotsiin lähtöä ehdimme verrytellä vain parin kilsan verran. Itse Lidingö olikin sitten paljon rennompi tilaisuus. Keli oli sateinen samalla tapaa kuin vuonna 1990, jolloin osallistuin tuohon tapahtumaan ensimmäisen kerran. Sairaan hienoa oli vedellä kolmeakymppiä kosteassa ja mutaisessa kelissä. Keli ja kunto huomioiden rukkasin aikataulua 1.50 sijaan 1.55, jotta varmistaisin maaliin pääsyn. Aloitin kisan Reiskan ja Jukan kanssa samaa tahtia, kunnes sitten kympin jälkeen aloitin vähän kiristämään vauhtia. Abborbacken huomasin kyllä reisissä, mutta varsinainen väsy iski 2km ennen maalia sijaitsevaan mäkeen. Viimeinen kilsa kuitenkin kolmea ja puolta. Maalissa olin sijalla 59 ajalla 1.56.19. Sairaan miellyttävä päätös tälle kaudelle, vaikka aika ei ollut kummoinenkaan. Nyt sitten nokka kohti Amerikan juoksuja ja alati nousevaa juoksukuntoa. Olin muuten kisan jälkeen pahimmassa koomassa ikinä. Oksensin kolmasti jotain, mitä en ollut edes syönyt saatika juonut. Nyt on sunnuntaiaamu ja jalat ovat korskean kipeät. Huomenaamuna lähden viikoksi Washingtoniin ja tossut lähtevät mukaan. Aivan varmana.

Lisää kisoja

Suht lunkia alkuviikkoa taustalla. Töissä on puskenut ehkä liian pitkiä päivä. Eilen vetelin 10x200m aiotun 20:n toiston sijaan. Väsytti. Juoksin nuo tosin myötätuuleen, joten aika nössöä. Toisaalta eilen ei edes tuullut. Eilettäin piipahdin Tohon kanssa ulkoilureitillä. Illalla polvi oli väsynyt. Torstaina aamulenkki vaihtui fillarin renkaan paikkaamiseen. Oli pakko. S lainasi vanhaa pyöräänsä mulle, mutta se on aivan viimeinen vehje. Nyt vähän kismittää kun tänään olin ajatellut vetäistä pari kympin lenkkiä. Korvaan ne sitten yhdellä parikymppisellä. Näin on!

Tänään piipahdan ehkä Yli yön juoksussa Kupittaalla. Aamulla ei kyllä ollut mikään ässäfiilis, mutta eipä sitä optimia aina ole tarjolla. Sunnuntaina sitten pääkaupunkiin.

Perjantain yöjuoksu oli huipaisaa kolmannelle kierrokselle asti. Jo alkuverryttelyssä kurkussa piipahtanut lounas jarrutti menoa. Ilman tätäkin perspektiiviä jalat olisivat estäneet lopun vauhdin kiristämisestä. Kauan kesti maaliintulo, mutta olin kolmas. Jole voitti kevyellä loikalla.

Lauantaina vain pieni hilppasu ja lopun päivää muuttoa. Iltapäivällä valtava hieno kokemus pesiksen parissa. Osuin kaikki ne osumat, joita olisi peruskoulussa tarvinnut osua ja heitin kaikki ne heitot takakentältä kotipesään, joita silloin ennen muinoin kaivattiin. Hyvä, että edes joskus. Mutta... älyttömän hauskaa oli.
Pääkaupunkijuoksu kutsui sunnuntaina. Nukuin yön lattialla kun Helsingin sukulainen piipahti yökylässä. Selkä oli entistä tujummassa jumissa sen jälkeen, mutta se ei ollut suurin defekti meikässä eilen. Jalkani olivat aivan koomassa alkuverryttelyssä, itse hölkästä ja sen jälkeen. Juoksin 10,55 km hädin tuskin just 3.30-vauhtia, mutta voitin sattumalta koko kisan. Olisin ollut kyllä ilman sitäkin tyytyväinen ja yllättynyt Hellsingin tarjoamista juoksumahdollisuuksista ja koko tapahtumasta. En juossut muuten kuin kahdesti harhaan.

Ruisriikki

Jalat ovat nokkelan väsyneet. Keskiviikkona piti rykiä muutamia reippaahkoja tonneja, mutta sain päivällä rokotuksia, ja toiveena oli, etten rykisi. Huomiseen sitten. Tänään vielä kevyttä. Jalat eivät varmaan ole siitä pahoillaan. Voi voi mikä flashback. Kyllä muuten väsyttää taas. Illalla pitäis vähän sitten rykiä. Teen nämä varmaan Karikolla.

Kyllä. Vetelin eilen 3.15-vauhtia Karikon rundia. Ja vauhti sen kuin paranee. Jätin vedot kuitenkin neljään, kun tuo vauhti ei kerran pysynyt kurissa. Uskon, että olen huomenna aivan puhti pois Ruisriikillä, mutta olipahan sekoa. Elämä on aina vain parempaa. Jalat muuten painoivat aivan pirusti. Kerroin siitä Brunille useaan otteeseen.

Ruissalo liikkui suht hyvin. 33.08. Pääsin maaliin ennen sitä valtavaa sumaa, joka joutui ODOTTAMAAN maaliin pääsyä. Enpä ole ennen moista päässyt todistamaan. Olin kisassa toinen rapiat kymmenen sekuntia Hell'n perässä.

ECross

ECross oli huisin hauska kokemus. Ei kulku puolen välin metsäpätkän jälkeen ihan hirmuista ollut, mutta reittinä kisa on hieno. Suosittelen. Sinnittelin kahdeksanneksi ajalla 63.47, joka tarkoittaa jopa päälle 3.30-vauhtia. Negative split silti. Juoksin muuten puuta päin ja siinä rytäkässä pudotin myös sormuksen, jonka etsimiseen kului pieni tovi. Silti siis negative split.

Mutta sitten muita mukavia yllätyksiä. Taas jaksaa. Nyt muutama päivä lunkimmin ja sitten Ruissaloon. Jos siellä sitten vaikka alle 3.30-vauhtia...

Syksylle railakas suunnitelma

En sitten liikahtanut Maskun Katajan kierrokselle. Ei ollut lähelläkään. Naisten MM-maratonin seuraaminen ynnä univelka tekivät selvän siitä. Sen sijaan kävin illalla juoksemassa kiihtyvää reipasta ulkoilureitillä. Lapsenuskoisesti kuvittelin, että se olisi ollut jotenkin helppoa. Ei ollut. Jalat painoivat kuin sanat. Ihan vain siitäkin syystä vetelin käsijarrulla. 38.20 ulkoilureitillä.

Sitten seurasikin vain kuntopiiriä ja kevyttä. Tiistaina suuntasin Karikolle. Tähän henkeen kierroksen vetoja. Tasaista takomista. Tasaiseen tahtiin ne sujuivatkin kilsavauhdin ollessa 3.36-3.12. Torstaina piipahdin Ruissalossa vetelemässä minuutin vauhtileikittelyä. Osa meni leikitellen, osa ei.

Sitten varmistin lisää keikkoja syksylle.
9.9 ECross
15.9 Ruisriikki
23.9 Pääkaupunkijuoksu
29.9 Lidingöloppet
30.9 Muutto
1.10-6.10 Washington
8.10 Bryssel
9.10 Helsinki

Ja sitten marraskuusta USAan kahdeksi vuodeksi. Tiukka settiä. Ei taida Lidingöloppetin jälkeen tossu pahemmin nousta...

Kesä numeroina

Kesäkuu 376 km
Heinäkuu 439 km
Elokuu 391 km

Kesä taittuu

Tänään aamulla vetelin vain kevyttä ja illalla on tohtorin vetämä kuntopiiri. Josko huomenna sitten sai jo koneesta irti edes reipasta?

Tiistaina käväisin ulkoilureitillä. Kiihtyvää kymppiä selvästi aiottua reippaammin ja helpommin. Ei ikävää. Keskiviikkona koko koulu piipahti Ellivuoressa. Aikainen lähtö ajoi valkoisen koiran lenkille jo hyvissä ajoin ennen kuutta. Asennetta kato. Sitten iltapäivällä muiden aloittaessa polttopallon lähdin lenkille. Varsin kevyelle sellaiselle. Siihen päälle savusaunaa, järveä ja sapuskaa. Eivät olleet ikäviä nekään. Torstaina jatkuivat taas treenit. Suuntasin Ruissaloon leikittelemään vauhdilla. 2/2 vedin kympin verran. Kokonaisaika alle 3.40-vauhtia, joten en ollut pettynyt siihenkään. Tänään perjantaina sitten kevyttä, taas savusaunaa ja yöllä MM-maraton. Holmén ottaa muuten pronssia!

Ei ottanut, mutta esitti kyllä sisukkaan suorituksen. Perjantain lenkillä sain kuulla, että sunnuntaina juostaan Härkätien lenkki. Sinne sitten mukaan. Viime vuonna se oli eka kova polvioperaation jälkeen.

Härkätie, 7,5 km. 25.20 eli 3.22/km. En ole tyytyväinen muuta kuin siihen, että pystyin juoksemaan. Kesän ratakisat jäivät hyvin keskinkertaiselle tasolle (1500m: 4.11, 3000m: 9.06 ja 5000m: 15.42), eikä maantiekään nyt kulje. Se oli tällainen kesä tällä kertaa. Jaaha. Nyt oli niin kiireinen viikko töissä, että jäi tämä päivittämättä. Elokuun viimeinen viikko sujui kelvollisesti ottaen huomioon työtahdin ja Osakan vaatimukset. Maanantaina keventelin, mutta kuitenkin kuntopiirissä tuli vähän irroteltua. Tiistaina juoksin Tohon kanssa reipasta Karikolla. Vajaa 9 km kolmea puolta. Viimeinen kierros ei tuntunut niin reippaalta. Torstaina palasin Karikolle. Vedin 2x3xkierroksen siten, että kaksi ekaa kierrosta reipasta ja viimeinen kovaa. Kulki suht helposti nuo kovat. 3.12-vauhtia. Tänään perjantaina juoksin kevyttä 20 km, jossa osan matkaa Tohon kanssa. Kiva oli pulista. Polvi pyytää lisää venyttelyä.

Huomenna on SM-duatlonin toimitsijatehtäviä, yöllä maratonkatsomo ja sitten freshinä Maskuun sunnuntaina klo 11.00. Taidan juosta lyhyemmän matkan, jos jaksan edes sitä.

Viisastuu

Viikonloppu meni nopeasti. Väitöstilaisuus ja koko päivä oli mitä onnistunein. Pääsin siellä välissä vähän lenkillekin. Lauantaina piti reipasta, muttei pystynyt. Sunnuntaina juoksi ekan pitkän pieneen aikaan, 28km ja siihen päälle muutaman tunnin melontareissu Aurajoella. Ihan rendoa.

Futista

Maanantaina kykenin kahteen kilometriin. Jalat ovat aivan uuvuksissa. Lirputtelin vedessä Maskussa hieman aikaa. Ehkä se palautti. Tiistaina aamulla tunti pyörää ja iltapäivällä Tohon kanssa kevyttä. Keskiviikkona avasin pelin kevyellä ja jatkoin iltapäivällä neljä kertaa Karikolla. Sen jälkeen uuvahdin taas. Oli sen verran kuumakin. Huomenissa aamulla kohti J-kylää, jossa on taloustieteilijöiden futiksen SM-turnaus. Toivottavasti paikat pysyvät ehjinä. Väsymyksestä viis...

Selvisin J-kylästä ehjin nahoin. Paikat, selkä ja pakarat, ovat vain väsyneet. Kyynerpäässä äijämäinen palohaava ja vatsassa nappiksen ruhjeita. Olen kyllä huono pelaamaan, mutta yritinpähän kuitenkin. Nyt TAAS pari päivää rauhassa. Sitten alan paneutumaan harjoittelemaan syksyä ja ensi kautta varten. Syksyksi perustaa, jotta kestää sitten kehittyä. Kovat puheet näet.

Viikonloppuna alkoikin sitten flunssa. Keskiviikko menossa. Aamulla kävin vähän ulkoilemassa, mutta vielä ei kykene treenaamaan. Rauhassa nyt vain. Kullalla onkin sitten väitöstilaisuus perjantaina. Se taitaa jännittää minua häntä enemmän.

Rock

Tsekkasin sitten molemmat. Aamulla muutaman tunnin unien jälkeen Brunin ja Pasman kanssa kevyt 20km. Eturessut ovat kuin tuhon jäljiltä. Eilinen Lohihölkkä oli tiukkaa settiä jalkapalloilun väsyttämille ressuille. Juoksin sen ylämäkiä lukuun ottamatta helppona. 3.30-vauhdilla. Lämmin keli oli, mutta onneksi Vehmaalla pääsin raikkaaseen vilvoitteluun. S oli triathlonkisassa toinen. Iltapäivällä vietin aikaa Vantaan Korsossa, Millencollin yllätti, Lapko myös ja NIN teki tehtävänsä...

Elikäs yritin taas juosta kisaa ilman nukkumista ja ravintoa. Koska opin mitään?

Kesäloma rientää

Maantaina kevyttä. Aamulla ja illalla. Tiistaina jäi tonni vetämättä. Meidän piti lähteä melomaan, vaan eipä menty. Ei keli pahemmin houkutellut moiseen. Sokeria. Huomenna yritän aloittaa taas harjoittelun. Tai sitten en. Tänään juoksu tuntui vain ja ainoastaan epämiellyttävältä. Ei kiva.

Sain hieronta-ajan keskiviikkoillaksi. Siis tälle päivälle. En kuitenkaan malttanut alkuperäisestä ja päivitetystä suunnitelmasta viettää passiivista lepoa vaan piipahdin radalle kokeilemaan josko tonnit sittenkin kulkisivat. Eivät kulkeneet. Eka 3.07 ja sitten kun kiristin vauhtia niin aikaa kului jo 3.11. Heh. Vedin siinä sitten kiukuspäissäni kaks neljäsatasta (69 ja 67) ja sit pari kakssatasta (32 ja 31). En täysiä, mutta edes vähän yrittäen. Tää oli nyt tässä. Nyt hierojalle ja sitten taas paluu koneen harjaannuttamiseen. Kyllä! Rage Against The Machine kuuluukin sille listalle, joka lähtee mukaan USA:aan. Menin katsomaan Famin trailereita tän päivän juoksujen jälkeen ja kadun nyt nynnyä meininkiäni ja harmittelen vielä viimeisen kerran ääneen, että olen näin vanha.

Torstaina kevyttä ja siihen yhteyteen 1,5h futista, joka ei ollut niin kevyttä. Perjantaiaamuna lonkankoukistajissa, reisissä ja alaselässä tuntui noinkin vähäinen pallottelu. Tosin nurmi oli suht liukas, joten se lisäsi jännitystiloja. Näppärää touhua se oli. Viikon päästä onkin sitten taloustieteilijöiden SM-turnaus... Tänään vähän synttäreitä, huomenna hölkkä ja sunnuntaina Ankkarock. Lunkisti loppuloma...! Siinä välissä vähän UMF:a, jos ehtii. Siellä olisi Pan Sonic seuraavan kerran sitten kesän 2000. Kid606 näkyy myös olevan kehissä. Aivan naapurissa, mutta pirun myöhään tosin.

Lisää kisoja

Eka kolmonen sitten vuoden 2004 Nakkilan. En ollut oikein vireessä: 9.06,47. Keskimmäinen tonni kesti. Melko tyytyväinen kuitenkin. Alle ysin olis sentään ollut jotain. Torstaina kevyttä. Perjantaina aloitimme Jukin kanssa "leirin". Illalla Ruissalossa 15 km tollasta 3.50/km. Lauantaiaamulla puolestaan radalla aluks 2000m, jonka päälle 10x200m parinsadan palautuksella. Vauhtina 1500m:n kilpavauhti. Iltapäivällä sitten maantiellä 10 km alle 3.50/km-vauhtia. Huomenna vielä pitkä. Sitten pm-kisoihin.

Ei ihan kulkenut tänään 1500m. 4.20,13. Harkitsen torstaista vitosta. Odotin kovasti tähänastisen edistymisen jatkumista, mutta viikonlopun leiri vaati veronsa. Sensei kertoi tämän olleen suunniteltua. Olen silti suunnattoman pettynyt. 4.20. Tonnivitosella. Keskiviikkona kevyttä. Juoksimme aamulla Myllyn suunnalta kotiin, kun autoa - edelleen myynnissä olevaa - piti käyttää vielä huollossa. Torstaiaamuna jalat edelleen pihalla. Illalla pitäisi rykäistä 5000m. Ennuste: heikko.

Meni sentään hieman paremmin. Ei ihmeellisesti, mutta maaliin ja selvästi tavoitteen takana: 15.47,06. Perjantaina lunkia. Aamulla Brunin ja S:n kanssa rapiat tunti. Kevyttä. Iltapäivällä en tehnyt senkään vertaa urheiluun liittyviä asioita. Yöllä piipahdin Sweatmasterin keikalla, joka oli varsin hyvä. Lauantaina jätin juoksut sikseen ja kävin pyörittämässä tunnin S:n kanssa. Hällä oli kilpuri lainassa ja teki tiukkaa pysyä mukana. Jäänee muuten tämän kauden triatlonkisa Vehmaalla väliin. Ens lauantaina siis. Eilinen iltapäivä kului häitä kuvatessa. Sunnuntaina päätin viikon Z:n kanssa pitkään lenkkiin. Painaa yhä. Viime viikonlopun määräleiri oli siis tehokas.

Taas matkalle

Lähdin maanantaina 6.20 kohti Berliiniä. Vasta perjantaina takas ja sitten alkaakin loma. Ei huono eli hyvä. Maanantaina pääsin istumaan paikallaan olevassa koneessa tunnin tai jotain sinnepäin. Nysset nukkuivat samalla alueella. Sitä myötä - ei nukkumisen, vaan myöhästyneen lennon - myöhästyin päivän sapuskalta. Illalla lähdin sitten pitkälle ilman kunnon sapuskaa. Tai söinhän lentokoneessa tarjotun sämpylän kokonaan. Väsytti ja olin välillä suunnannut matkani väärään suuntaan ja taivalsin hotellin sijaan uudelleen kohti Berliinin maratonin maalia. Hämäännyin muutamaksi sekunniksi.

Se oli vasta alkua illan hämääntymiselle/hermostumiselle kun minut istutettiin skientologien toimistoon. Että otti pattiin. Pääsin sieltä kiehuen veke ja kohti Hard Rock cafea.

Tiistaiaamulla kevyt 10km. Etsin aiotun kentän käsiini. Siellä se makasi sateessa. Thank good there is google maps... Illalla suuntasin takaisin sinne, kun siellä kuitenkin pääsi rauhaan. Vieläkin se makasi siellä sateessa. Varsinainen koitos oli tänä aamuna. Käväisin heti aamusta vetämässä 10x400m 200m palauksella sub 3.00-vauhtia. Mulle ihan hyvä treeni, muttei helppo heti aamusta, eikä liukkaalla kentällä. Paikallinen kolli änkesi mukaan, mutta jäi jälkeen lopuissa vedoissa kun vauhti kasvoi. Ainakin verryttelyissä. Nyt istun parhaillaan kuuntelemassa South Parkin Garrisonilta. Oukei! Kirvesmies häippäsi tuplasti käsistä. Siihen sanon, että hitto.
Torstainaamuna kevyt vajaa 15 km. Päivällä juttelin ultrajuoksijan kanssa. Iltapäivän matkasin kohti kotia. Onnistuin sittenkin keskustelemaan Kirvesmiehen kanssa. Nyt luottavaisin mielin kohti USA:aa.

Perjantaina kevyttä. Tohon kanssa lyhyt lenkki. Lauantaina jotain kehittävää ja ensi keskiviikkona 3000m. Lauantaina muilutin itseäni 12 km kiihtyen. Alku oli käänteisvaikeaa, kun en saanut vauhtia kuriin. Lopputuloksena hieman tarkoitusta kovempi lenkki ja siksi jätin vedot vetämättä sen jälkeen. Illalla raasto.com extended juhli Sekon 51v synttäreitä. Sunnuntaina Z:n kanssa pitkään. Kone köhi ankarasti jo kymmenen minuutin kohdalla, mutta loppujen lopuksi onnistuin kipittämään 27km. Se pidempi pitkä kuin aikoihin. Viikkoon 111, mikä lämmittää myös, kun kyse oli kuitenkin ulkomaan konferenssiviikosta. Loma-loma-loma.

SM-viestit

Maanantaina tällä kertaa oikea takareisi/pakara-yhdistelmä anoi armoa. En antanut. TV 21 km kuumahkossa kelissä Parran kanssa. Eka kymppi 4.00/km. Sen jälkeen kylmään veteen lillumaan. Kun S ui, opimme Arton kanssa Kuolleen puun ruumiin kaatumisen. Kesä! Oikea takareisi/pakara-yhdistelmä kirraa reilusti.

Seuraavan päivän juoksut jäivätkin aamuun. Ilta on pakko antaa jalan levätä. Ihan vain siksi, että saisi nukuttua tai jotain. Huomenna radalle. Keskiviikkoaamuna jalka toimi jo ihan siedettävästi => radalle siis. Vuorossa: 2000/1000/600/500/400/300/200. Ei lähtenyt. Jalat painoivat sunnuntain vitosesta ynnä maanantain lenkistä. 2000 (6.34) ja 1000 (3.05) vielä menivät, mutta suht väkisin. Jatkoksi vedin 5x200m (32). Torstaina jätin aamulla juoksematta. Takareisi ei vaivaa enää.

Iltapäivällä Poriin. Kuumassa juoksimme jokusen 9 kilsaa. Sitten Kalloon grillaamaan. Tänään aamulla kevyt tuntui jo helpommalta. Illalla vähän mallauiluja. Hyvinhän tässä. Seuraavaan päivänä SM-viestien kasi jäänee väliin. Takareisi kiittää Andyä. Kovin oli hapokasta sunnuntain SM-viestien 1500m. Tulos 4.12,7 ja taas paranoo aika. Pikku hiljaa. Tänään tosin olisin ehkä pystynyt tavoitteeseeni 4.10 alitukseen hieman rationaalisemmalla hötkyilyllä. Nyt vaan kävin pääni sisällä ihan turhaa kamppailua nykykuntooni nähden siitä, että mennäkö vai eikö. Olisi vain pitänyt odottaa yksi kierros ja mennä vasta sitten. Sillä olisi napsunut 2,8 sekuntia pois...

Kisoja

Jaa-a. Illalla eka varsinainen ratakisa sitten vuoden 2004. Silloin homma oli pahasti kesken ja sille tielle se myös jäi. En ole yhtään varma, onko hommat hanskassa viime kertaa paremmin. Yllätin itseni: 4.16,17. Kaukana ollaan ennätyksistä, mutta tämä oli mulle sellainen auringonsäde risukasaan, ettei uskoisikaan. Olen siis tyytyväinen suhteellisen tällaiseenkin paperiaikaan.

Perjantaina ihan kevyttä. Juki tuli saunomaan ja syömään. Lauantaina koko päivä PNM:n reittivalvojana. Seison auringonpaisteessa... Sunnuntaina ylitin kynnyksen. Osallistuin Paavo Nurmen kisojen vitoselle. Kovien kollien sekaan. Eka ja vika kierros ok, välissä pikkasen petrattavaa. 15.42. Vika tonni 3.04, eka 2.58. Mikäs siinä, olen pirun tyytyväinen. Eka ratavitonen viiteen vuoteen.

On taas maanantai. Ensimmäinen tavallinen työpäivä kahteen viikkoon. Me to memo: tuplasetti konferenssia on sinulle liikaa. Olenkin nyt täysin loman tarpeessa. Siihen on vielä kuukausi. Nooh, illalla kevyttä ja huomenna jotain kovempaa.

Tiistaina 10*400m kulki yllättävän hyvin välillä 71.8-66.5. Rullailin ne parinsadan hölkällä. Keskiviikkona oli työreissu Hesaan ja illalla triathlonkisan seuraamista, joten en ehtinyt juoksemaan kuin aamulla. Torstaina kostin juoksemalla aamuseiskalta reipasta maastossa. Kymppi 37.30 pulssirajoituksella. Tyytyväinen olen.

Perjantaina suuntasimme Darbyn ja Emilian kanssa Högsåraan viettämään juhannusta. Ei lainkaan paha paikka. Kakkuakin oli tarjolla. Lauantaina kevyttä ja päälle 10x200m. Sunnuntaina vetelin hieman väsyneenä vain 23km. Otin sen rennosti. Ylihuomenna nokka on taas kohti ulkomaita. Viikkoon tasan 100km.

Ulkomaan reissu jäikin sitten vain päiväksi Arlandaan. Ihmeellinen päivä, joka päättyi siihen, että päässyt jatkamaan Lancasteriin asti, vaan palasin takaisin kotiin. Eipä tuo, ylimääräinen työpäivä oli nyt tarpeen. Illalla juoksin Karikolla Z:n, Virran, Jukin ja Mikan kanssa viissatasia alamäkeen. Sitten päätin, että aloitetaan ratakausi huomenna Naantalissa ja sitten todellisella low profilella PNG:n vitosella.

Lauantaina nukuin pitkästä aikaa yli 4 tuntia. Nukuin yhdeksän. S:a oli illalla puolikas, joten kävin hänen kanssaan aamupäivällä vähän verryttelemässä. Aamupalan jälkeen palasin unten maille. Itse juoksin illalla Forzassa vain kympin. Raastokymppi jäi huonon valmistautumisen vuoksi väliin, mutta Forzaan sitten uskaltauduin. Aloin suht reippaasti (3.02) ja lähdin siitä kiristämään vauhtia, kunnes 4 km:n kohdalla näiden strategisesti älynväläysten tulokset alkoivat käydä toteen. Pääsin kuitenkin maaliin ajassa 33.23. Selviän siitä kyllä.

Illalla vietimme aikaa (siis alkaen 22.00) Luotojen grillijuhlissa. Söin liikaa. Sunnuntaina pitkä lenkki Jukin, Lucan ja Kazaanin kanssa alkoi aikaisin ja päättyi samoissa merkeissä. Juoksimme vain 13 km, mutta pääsinpähän taas nukkumaan nopeasti.

Kv-hommia

Konferenssikeikkailu jatkui putkeen. Unta on kertynyt yhtä vähän kuin viime viikolla, mutta nyt ravinnonsaanti ja lämpötila ovat olleet siedettävämpiä. Silti kyllä huomaan, etten ole enää veroiseni. Tämän päivän tutkimuksen esittäminen meni ok, mutta paperi oli sen verran kesy, että suoraan sanoen jäin enemmän miinukselle kuin plussalle. Raaston kisat odottavat kahden tunnin päässä. Ugh!

No niin. Tänään alkoi arki. Kaksi viikkoa on valahtanut sormien läpi niin nopeasti, ettei sitä edes tajua. Raaston kisat sujuivat ihan mallikkaasti. Kaikki aiotut rajat eivät kuitenkin rikkoutuneet, mutta nohevia ennätyksiä kuitenkin syntyi. Torstai jatkui kohdalla yöhillumisella, kun konferenssivieraita oli ilo kestitä.

Perjantaiaamulla piti nukkua kasiin, mutta jo seiskalta puhelin herätti minut paikkaamaan järjestelyissä. Perjantaina hieman myöhemmin nuupahdinkin sitten kostoksi luentosalin takaosan lattialle nukkumaan esityksen ajaksi. Sori Intia. Iltapäivällä etsittiin kadonnutta saksalaista, ja väisteltiin multikutsua lähteä tohtoriopiskelijoiden kanssa saareen. Alustin kuitenkin samalla tutkimuspaperia, jota ei todennäköisesti tule koskaan julki. Perjantai-ilta vietimme ratkiriemukasta aikaa Jukan, Lucan ja Kazaanin kanssa Turun yössä. Yössä kuinkas muuten...

Kuumaa ja matkoja

Lauantaina juoksin Jukan kanssa verryttelyä takapihalla. Ei paha. Sunnuntaina piipahdin 2,5-kertaisella Ruissalossa lämpenevässä kesäkelissä. Maanantaina heräsin kuin koomasta ja lähdin kevyelle. Illalla vielä kevyttä ja kuntopiiriä ja sitten taas takaisin ruotuun tonnien kanssa.

Keskiviikkona Madrid kutsuukin sitten jo 6.30, joten juoksut jäänevät iltaan. Torstaina yritän ehtiä TV-kovalle heti aamusta ennen 8.45 alkavaa päivän rupeamaa ja sitten lauantaina irrotan aikaa kakkosille. Niille lyhyemmille. Saas nähdä vaihdanko torstaina ja lauantain treenit päittäin. Sunnuntaiaamu pyhittäytyy joka tapauksessa pitkälle. Näillä eväin selviän keikasta, joka tulee muiden duunien kannalta vähän mälsään tuokioon. Ehkä mä otan etelässä lunkisti. Niin ne muutkin tekevät.

Maanantai-illalla, kahden harjoituksen ja kevyen kuntopiirin jälkeen lähdin vielä kultaa vastaan kohti Halikkoa. Hän kun oli siellä fillarilla, niin lähdin vastaan. Itselle n. 40 km pyöräilyä, S:lle 110. Kohta tonnien vuoro. Jalat ovat jo nyt ihan sykkyrällä, mitähän miettivät parin tunnin päästä...

Huh. Tonnit kulkivat suht hyvin ja kiihtyvästi. Niistä on tällä hetkellä aikaa 1,5 viikkoa. Lähdin siitä Madridiin. Siellä juoksin torstaiaamuna 11 km reipasta kun ei ollut vielä liian kuuma. Päivällä olikin jo +40 auringossa. Ilta venyi hartaasti ja aamulla oli tosi vaikeaa vetää edes kevyttä kymppiä. Perjantai päättyi vasta lauantaina ja siksi siirsinkin vedot iltapäivään konferenssin päättymisen jälkeiseen aikaan. What a laugh! Painoi kun kivireki. Unta ja ravintoa kehissä liian vähän, joten ihmekös tuo. Sunnuntaina jouduin lyhentämään pitkää vaivaiseen 17 km:iin.

Kuumaa ja matkoja

Lauantaina juoksin Jukan kanssa verryttelyä takapihalla. Ei paha. Sunnuntaina piipahdin 2,5-kertaisella Ruissalossa lämpenevässä kesäkelissä. Maanantaina heräsin kuin koomasta ja lähdin kevyelle. Illalla vielä kevyttä ja kuntopiiriä ja sitten taas takaisin ruotuun tonnien kanssa.

Keskiviikkona Madrid kutsuukin sitten jo 6.30, joten juoksut jäänevät iltaan. Torstaina yritän ehtiä TV-kovalle heti aamusta ennen 8.45 alkavaa päivän rupeamaa ja sitten lauantaina irrotan aikaa kakkosille. Niille lyhyemmille. Saas nähdä vaihdanko torstaina ja lauantain treenit päittäin. Sunnuntaiaamu pyhittäytyy joka tapauksessa pitkälle. Näillä eväin selviän keikasta, joka tulee muiden duunien kannalta vähän mälsään tuokioon. Ehkä mä otan etelässä lunkisti. Niin ne muutkin tekevät.

Maanantai-illalla, kahden harjoituksen ja kevyen kuntopiirin jälkeen lähdin vielä kultaa vastaan kohti Halikkoa. Hän kun oli siellä fillarilla, niin lähdin vastaan. Itselle n. 40 km pyöräilyä, S:lle 110. Kohta tonnien vuoro. Jalat ovat jo nyt ihan sykkyrällä, mitähän miettivät parin tunnin päästä...

Huh. Tonnit kulkivat suht hyvin ja kiihtyvästi. Niistä on tällä hetkellä aikaa 1,5 viikkoa. Lähdin siitä Madridiin. Siellä juoksin torstaiaamuna 11 km reipasta kun ei ollut vielä liian kuuma. Päivällä olikin jo +40 auringossa. Ilta venyi hartaasti ja aamulla oli tosi vaikeaa vetää edes kevyttä kymppiä. Perjantai päättyi vasta lauantaina ja siksi siirsinkin vedot iltapäivään konferenssin päättymisen jälkeiseen aikaan. What a laugh! Painoi kun kivireki. Unta ja ravintoa kehissä liian vähän, joten ihmekös tuo. Sunnuntaina jouduin lyhentämään pitkää vaivaiseen 17 km:iin.

Kevät numeroina

Maaliskuu 309 km
Huhtikuu 338 km
Toukokuu 391 km

Jarrut päälle

Keskiviikkoaamuna vedin 20*200m minuutin palautuksella. Vauhtia oli kolmen minuutin molemmin puolin. Tästä lähdetään liikkeelle. En ollut ainoa radalla, sillä Darby ja Lampainenkin sekä kultsi mukana olivat kehissä. Sitten pitikin suunnata nokka kohti Brysseliä. Asiantuntijan nakki kutsui. Illalla ehkä kevyttä, huomenaamulla hieman pidempää, koko päivä takamus penkissä ja sitten illalla lento kotiin. Perjantaina normaalisettiä.

Lento olikin sen verran myöhässä, että lenkki jäi tekemättä. Sen sijaan metsästin ruokaa! Sitä löytyi piiitkän kävelyn jälkeen. Söin tosin hotellissa jäätäkin, niin nälkä vähän taittui. Torstaiaamuna juoksentelin hieman reippaahkosti Brysselin puistoissa. Lähinnä yhdessä niistä. Perjantaiaamuna väsytti reilusti kun lento oli hieman myöhässä yöllä. Ei tosin merkittävästi, väsytti vähän niin kuin kokonaan. Perjantaina "saunalenkki" Jukin ja S:n kanssa Ruissalossa metsän puolella. Jalat vähän raskaat. Huomenna radalle.

Oli vuorossa pyramidi: 400/800/1200/1600 ja sama alaspäin. Se paljasti kunnon tai oikeastaan juoksuvauhtini nykyhetken rajat. A-luokat sun muut ovat tavoite suurehkon sumun keskellä. Ei se tosin estä niiden saavuttamista, mutta harjoittelulle on tilaa koneessani. Silti, hyvä mieli jäi.
Sunnuntaina nylkytettiin Jukin, Tohon ja Z:n kanssa pitkä. Itse juoksin noin 2.20. Lopussa, pienen väsymisen kiristin hieman vauhtia. Loppupäivä pyörähti Keravalla PM-kymppiä seuratessa. Saldona muutama kuva ja palanut päänahka. Maanantaiaamuna kevyttä lyhyesti. Vasemmassa takareidessä kirraa ja nyt uudesta paikasta. Toivottavasti tänään salamoi.
This is a minor setback, I have to confess. Sanonpa, että fuck. Päivän kuluessa vasemman polvitaipeen ulkosyrjän jänne/jänteet ovat varsin kipeät ja haittaavat jopa kävelyä. Missähän asennossa nukuin viime yön, sillä eilen ei ollut missään vaiheessa mitään merkkiä tällaisesta. Aamulla vain heräsin ja portaissa huomasin, että kaikki ei ole reilassa. Kyllä sillä kevyttä juoksee väkisin, mutta se ei ole oikea tie. Nyt kun paluutie on niitetty alulle. Vähän kyllä korpeaa, mutta ehkä homma hoituu muutamalla levolla. Duunissa on yhä helvettiä.

Tiistai. Tauko jatkuu.
Keskiviikko. Tauko jatkuu. Aaarrrghhhh
Torstai. Tauko jatkuu edelleen.
Perjantai. I'm back in business. Kevyt 6 km aamulla. Varovaista juoksua tosin.

Välitilinpäätös

Suhteellisen onnistunutta treeniä on alla joulukuun alusta. Silloin alkoi siis varsinaiset juoksuaskeleet. Syksyllä niitä tuli muutama, mutta koen, että 2,5 kuukauden silloinen tauko olemattoman pohjan päälle nollasi tilanteen siten, että todellinen alku tälle hetkelle tapahtui joulukuussa. Laajemmassa perspektiivissä taukoa on vuodelle 2004 ja 2004 asti, mutta siitä ei sen enempää.

Tammikuun lopussa kykenin jo yllättävään hyvään vauhtiin hallissa tehdyissä vedoissa. En ollut muutamaan kuukauteen, itse asiassa vuoteen, hätyytellyt 3.10-vauhtia, johon nyt pystyin. Mieli oli siitä varsin iloinen ja muutenkin treeni kulki koko ajan eteenpäin. Kunnes tuli maalis-huhtikuu, tuo juoksijalle yksiä tärkeimpiä kausia. Siis harjoittelumielessä. Siellä oli tuplaflunssa, työmatkailua sun muuta ja ennen kaikkea taukoa harjoittelusta. Aina tuntuman saavuttua tuli joku stoppi. Silti sain kasattua Karhu-viestissä hakkupätkän 3.17-vauhtia, jota en pidä pettymyksenä. Toukokuussa tuli rankemman puoleinen hengityshässäkkä, mutta sen jälkeen tuntuma alkoi taas palautua. Ei näistä hidasteista yksistään siedä syyttää SM-maastojen tasoista suoritusta, vaan suurin puute on siinä, että 3.20-3.30 -vauhti sujuu siten, että se on kovan ja kisan vauhti. Aina. Siispä täytyy suunnata seuraavalle askeleelle. Samalla pohjatyön jatkumista. Edessä on kohtalainen matka, mutta eipä sillä pakko sinne on mennä. Lisäksi varmaan iälläkin tässä on sanansa, joskin Saavat ja Vaittiset Haapalaa unohtamatta potkivat suorituksillaan moista ajatusta persiille. Ehkä mäkin vielä kykenen siihen. Nyt vain pitää treenata "vähäsen".

SM-maastot

Maanantaina satoi. SM-maastot kuitenkin lähestyvät vääjäämättömästi. Vähän kismittää, kun maalis-huhtikuun harjoittelu ei mennyt lainkaan suunnitellusti ja riski hengitysongelmille on koko ajan läsnä. Silti osallistun maastoihin. Voipi olla, että ovat urani viimeiset sellaiset. Jos hengitys toimii, niin uskon tasaiseen suoritukseen. Jos näin ei ole, niin 12km sujuu pienen pienissä pätkissä tyylillä: 5m kovaa/495m ei-niin-kovaa. Nynnyn puhetta.

Tänään radalle. Viikko sitten kykeni lyömään itseni henkisesti lyttyyn huonoilla suorituksilla. Jos vaikka laitetaan samanlainen psyykkaus tähän alle, kiitos. Jo vain, nyt tuntui jo juoksulta. Tonneja alle 3.10 ja kakkoset alle 6.40. Hyvä mulle nyt. Pienten vaikeuksien jälkeen.
Keskellä viikkoa kevyttä. Raasto.comissa ei näköjään ole. Perjantaina olin kuvaamassa häitä. Muutama onnistunut räpsy ainakin osui iirikseen. Toivottavasti saan ne näytille J&P:lle heti alkuviikosta...

SM-maastot Imatra. Motivoiva pettymys. Nousen vielä, mutta se vaatii hommia. Keskiviikkona päiväksi Brysseliin. Maanantaina jalat aika ookoo. Eipä ne pahemmin väsymään pääse kun ei koneesta lähde mikään irti.

Pm-maastot?

Maanantaiaamu oli pahin kaikista. 5km väkistä vääntäytymistä ilman hapenkulkua. Päivä kului Hellsingissä. Taas.

Tiistaina piipahdin Jukan kanssa radalla kasisatasilla. En päässyt kuin 3.20-vauhtia. Hengitys aivan pihalla. Jalat loppu. Meininki on romahtanut täysin 1,5 viikossa, mutta olenhan yrittänyt treenata samaa tahtia, vaikka on ollut ongelmia. Niin joo, en ole palautellut puolikkaasta. Ehkä siinä syy. Tänään, keskiviikkona siis, aamulla kevyttä ja lyhyttä, illalla sama. Nyt on pakko yrittää rauhoittaa kevyinä päivinä, että treenit alkaisivat kulkemaan. Ote on kovasti kadoksissa. Ehkä yritän revetä taas liian moneen asiaan yhdellä kertaa. Tiedä sitten siitä. Huomenna pm-maastoihin. Prognoosi ei ole kummoinenkaan, mutta mentävä on. Kato sielu on liekeissä.

Jumalauta! Järkyttävää tahkoamista kun ei happi kulje. Ja yritän juosta täysiä. Ei kulkenut pätkääkään nuo maastot. Ei tullut ääntäkään sen puoleen, joten ei olisi voinut asiaa pahemmin ääneen puidakaan. Jukka uumoili, että mulla taitaa olla keuhkoputkentulehdus päällä. Kävin silti aamulla juoksemassa.

Että on hienoa. Perjantaina jäi illan lenkki väliin töissä kuluneen illan vuoksi. Päivän saldo kokonaiset viisi kilometriä. Hengitys oli kuitenkin paranemaan päin tiukan hoitokuurin johdosta. Äänikin palautui pikku hiljaa perjantaina käyttööni. On se hienoa. Lauantaina olikin heti rankaisun paikka. Mäkeen mars. Vedin totutusti (?) alle reipasta ja sitten pääharjoitukseksi 10*n.420m mäkkäriä juoksupalautuksella. Keskiarvo painui alle edellisen kerran ja viimeisellä irtosi vielä rekka. Hyvä fiilis jäi, mutta silti torstain yltiöhapokas suoritus painaa mielessä. Ihan sama. Nyt on nyt ja huominen on tulollaan. Hienoa on.

Sunnuntaina 26 km Pasman kanssa turisten. Kiva kelikin vielä.

Post stress

Maanantaina ei ollut kevyt olo. Piipahdin hierojalla ja illalla vedin S:n sijaan kuntopiirin. Laiskasti suoriuduin siitä. Uni ei ottanut tullakseen, ja siihen vaikutti se, että aloin valmistamaan ateriaa vasta 23.00. Yöllä kolme leffaa, aamulla neljäs ja fillarin renkaiden vaihto. En juossut seuraavana. Illalla oli sen sijaan urkkaliiton strategiatyötä. Josko ehtis leffaan sen jälkeen? Jalat olivat kuitenkin hyvin suotuisalla päällä. Ehkä vois jossain välissä vetäistä fillarilenkin?

Pientä hiljaiseloa päivityksissä. Koulun palvelimet ovat olleet jumissa pidemmän aikaa, mutta eipä ole juoksurintamallakaan hirmuisia tapahtunut. Maanantain jälkeen seuraava, hieman harjoittelua muistuttava päivä oli lauantai. Aamulla kevyt 16 ja illalla kevyt 11, jossa kolme kilsaa aerobista reipastelua. Radalla triatleettien kanssa. Sunnuntaina lähdin Paimio-juoksuun, jossa juoksin Jukan suostuttelun jälkeen vain 4980m:n lenkin. Aikaa kului 16.18, mikä ei harmita. Yllättävänkin kivasti kulki puolikkaan jälkeen.

Maanantaina keventelin taas, mutta tiistaina vedimme aamulla Jukan kanssa rullailuija ja illalla Mikan, Jukin, Darbyn ja muiden säestämänä Karikkoa ja rataa kovina vetoina. Radalla kyllä huomaa tekemättömät työt kovin helposti. Askel on todella kimmoton ja laiska. Karikolla kyllä kirmaa, mutta rata ei armoa jakele. Eipähän pääse luulot turhaan kasvamaan.

Eilen käväisin jo aamusta (klo 8.00) juoksemassa vauhtileikittelyt maastossa ja siitä sitten suorilta työmatkalle Hellsinkiin. Takaisin kotona olin jo kasin jälkeen, joten hyvä ratkaisu oli viettää juoksujuhlaa jo aamusta. Kun siihen on mahdollisuus. Tänään kevyttä ja huomenna Mikan ja Darbyn kanssa Ruissaloon. Aiottu Hunajahölkkä jää väliin (sori Hell), mutta yskä ja limaneritys ovat sitä luokkaa, että vauhdin mahdollinen hiipuminen ei ota pattiin Ruissalon matkalla niin paljon kuin Harjavallan keikalla. Näin.
Kotoa päivittäminen on yllättävän työlästä (=mahdotonta) tehdyn palomuuripäivityksen jälkeen. Lauantaina kova jäi jarrukovaksi. Hengitys on aika pihalla flunssan/pölyn/siitepölyn johdosta. Jokainen aamu on silkkaa hengitysraastoa ennen kuin vähän aikaa happi kulkea. Niin oli lauantaikin. Juoksin Darbyn jänönä 3.33 vauhtia. Loppuaika 35.32. Loppupäivä kului rattoisasti Virtojen muuttourakassa. Tai varsinaisesti muutosta vähän myöhästyimme, mutta kannettavaa riitti silti. Sunnuntaina hyvin väsähtänyt 22km.

Miten suhtautua?

73.12 ja vasta 21. sija, niissä ei ole paljon tilaa riemulle. Ei silti, pystyin juoksemaan puolikkaan. Alussa ehkä hieman liian kovaa, mutta tulin kuitenkin maaliin. Tyytyväinen olen, mutta isolla nälällä. Tästä on hyvä jatkaa.

Outo tilanne

Lauantaiaamu. SM-puolikas on huomenna. Jalat ovat jo vähän palautuneet. Ehkä. Päätän uskoa niin. Näin on hyvä.

Karhu-viesti

Hakkupätkä 3.17-vauhtia. Meikä on liekeissä! Niin on Scratchkin... Kaikki leuat olivat pelissä eilen ja askelkin on todella irtonainen. Tavattoman rajoittunutta menoa, mutta sitä on ollut aina.

Viikko on rullannut erinomaisen kovaa tahtia. Maanantaina palauttelin kevyellä lenkillä, mutta tiistaina kävin Jukin kanssa taas mäkeen. Alle reipasta ja sitten 10 kertaa 1.45 vetoja. Palautus juosten. Menimme lyhyen empimisen jälkeen ulkoilureitille. Kulki huomattavasti paremmin kuin viikko sitten. Pakaroistakin vain enää toinen on oireellinen. Karhun hakkupätkä teki ihmeitä toiselle. Mäkijuoksu se on joka kannattaa.

Keskiviikkona aamun lisäksi ei tullut muuta tilille. Duunissa venyi taas lähes ysiin. Kyllä silloin vielä lenkille lähtisi, mutta säästelen vähän tulevalle viikonlopulle. En ole piiitkän aikaan maistanut puolikasta.
Torstaina jalat painoivat kuin synti. Ehkä tiistain johdosta. Tosin eilen oli valtaisa vastatuulikin, mutta jalat eivät keventyneet myötätuulessakaan. Puolikkaan kanssa pitää olla nyt hyvin nöyrä. Sielu olisi valmis aloittamaan 67.25-vauhtia, mutta todellinen loppuaika on 1.10-1.15 välissä. Siis jos menee hyvin. Kun vain olisin hötkyilemättä.

Karhu-viestin alla

Tiistaiaamuna ryin aamureipasta. Reipasta siis normaalin aamulenkin keskellä. Taisin mennä liian kovaa. Alaselkä ja yläpakarat ovat aika surkeassa iskussa Levin pyllähdysten jjohdosta. Eilinen Nine Inch Nailsin keikka kruunasi paljon. Nostan tuon keikan kaikkien aikojen listallani kärkikolmikkoon, ellen jopa kärkeen.

Keskiviikkona vedimme Jukin kanssa reipasta muutaman kilsan ja päälle tai tavallaan pääharjoitukseksi vajaan kahden minuutin mäkkäreitä. Kone oli alkuverryttelyssä aika väsynyt. Yläpakarat ovat edelleen solmussa.

Levillä rauhoittumassa

Jyväskylässä. Jalka ei tunnu enää paljoa. Aamupalalle taivaltaminen oli vaivatonta. Nyt lähden tapaamaan Ässää, tuota Vanhaa Peikkoa. Sen jälkeen Pögön nokka kohti pohjoista. Eilistä parempi fiilis. Ehkä juoksen taas jo huomenna.

Levillä. Takapuoli kipeytyi eilen reilusti kun yritin lumilautailla. Maailma ei menettänyt minussa mitään sillä saralla, joten olkaa huoleti. Tänään lähden tästä kokeilemaan takareiden kestoa. Hiihtoa takana vajaa 70 km. Rauhallista sellaista, nautiskelua.

Kotona. Kolmessa päivässä hiihdimme noin 100km ja juostiin muutama kilsa. Viime sunnuntain takareiden kramppi vähän hidasti tahtia juoksun osalta. Tänään - juuri äsken - kävin juoksemassa niin sanotusti kylmiltäni testijuoksun 5km aikaan 16.43. Kanttasin kuin pieni kivi. Kylmiltään ei lähden parhaiten. Tuolla suorituksella olen ehkä joukkueessa. Ja ehkäpä vielä viimeistä kertaa, sillä kun sitten joskus palaan tulevalta ulkomaankomennukselta olen jo niin vanha, ettei mulla ole joukkueeseen asiaa... Heh, olen kai. Tänään meinasin kantata kääntöpaikan jälkeiseen ylämäkeen. Todella lähellä oli. Jalat tökkäsivät siihen ja juuri siihen. Maalissa sekunnin päässä oli kolme kollia, joten tiukoille meni. Hyvä kun en pälyillyt taakseni viimeisen 300m:n aikana. Illalla kevyttä Artsin kanssa.

Vedänkin pitkän vasta maanantaina. Lauantaiyöllä etsiskelin netistä asuntoja lähellä Baltimorea. Ja käytettyjä autoja. Sunnuntain aloitin kevyellä. Tohon seurassa kirpeässä kevätaamussa. Iltapäivällä toinen mokoma päälle. Maanantaina kipaisin Darbyn ja Mikan kanssa pitkää. Alkoi väsyttää aivan saamaristi. Edellinen pitkä onkin jo neljän viikon takaa. Huomenna on sitten vuorossa NIN-keikka Hesassa, joten keskiviikkona vasta seuraava kova. Tällä hetkellä tuntuu, että huomenna kovasta ei olisi tullut mitään. Suomeksi: olen saanut itseni puhki kolmessa päivässä ja noin 70 kilometrillä. Ei hyvä. Pah, ihan hemmetin hyvä!

Flunssa painaa

Takana kotona. Hyvä reissu. Selvisin hengissä. Ei hengenlähtö lähellä tosin ollutkaan. Tai no Baltimoressa eksyin väärälle puolelle kaupunkia ja pulloilla alkoivat heitellä wiggeriä. Siis minua. Muuten reissu oli mitä parhain, ja sen tulokset ehkä sitten jalostuvat ensi syksystä lähtien. Tosin sitä ennen on tarjolla luvattoman paljon asioiden järkkäämistä. Ehdin siellä käymään vähän reipastelemassakin. Tosin torstaina eksymisenkin yhteydessä jouduin vähän kiihdyttelemään ja se tuntui flunssan jälkeen aika raastamiselta. Lauantaina juoksin Bethesdassa 3*10min vähän reippaammin. Reitti vietti alamäkeä, joten eka meni aivan liian kovaa. Kahden minuutin kohdalla luulin jo 10 minuuttia kuluneen. Loput irrottelut painoivat sitten aivan saamaristi, vaikka vauhtia ei niihin enää riittänytkään. Sunnuntain Tulppaanijuoksu ei olekaan todennäköisesti niin kiva juoksukisa kuin osasin odottaa pari viikkoa sitten. Nyt meinaan on ollut vain taukoa siitä lähtien. Tällä kuitenkin mennään, kun muutakaan ei ole tarjolla.

Tiistaina jaksoin/ehdin vitoselle, keskiviikkona nukuin aamun yli. Ei lähde oikein liikkeelle kone. Jetlack? Keskiviikkoiltana kuitenkin jaksoin venyä juoksemaan tonneja Uudenmaantielle. Ihan hyvin kulki ottaen huomioon vireystila.

Väsyneisyys jatkui. Torstaina duunihommat pitivät mut hereillä kahteen asti yöllä. Siinä välissä tosin kävimme Jussin, Arton, Ompun ja Palen kanssa ottamassa leffavisan osakilpailuvoiton. Ennätyspistein. Pää oli aika jumissa ja mulla oli täys statistin rooli tällä kertaa. Jussi oli onneksi liekeissä. Tänään aamulenkki oli noin kaksi minuuttia, jonka jälkeen palasin takaisin nukkumaan. Hyvä meininki. Sunnuntaina varmaan kulkee hienosti.

Pihalla olo jatkui tasaisesti. Vääntäydyin Tulppaanin viivalle, verryttelyn ja hajotin takareiteni ensimmäisessä aukkarissa. Juoksin sentään joten kuten vitosen aikaan 16.47. Suoraan sanoen aika paska fiilis. 3 viikkoa epätasaista flunssan ja matkailun aiheuttamaa taukoa harjoittelusta, joka nyt kruunautuu ainakin neljän päivän juoksemattomuudella.

Tulevia hoodeja?

Kevät tekee vahvasti tuloaan. Hyvä. Jalat ovat aivan väsyneet maanantain hieronnasta. Tiistaina ei sujunut paljoakaan, keskiviikkona jo vähän ja tänään torstaina ehkä enemmän. Aamulla tosin tossu oli raskas. En aloitakaan vielä tänään kovia treenejä. Sen sijaan menen Kupittaankadulle vetämään kakssatasia ihan vaan kostoksi. Lauantaina sitten enemmän ja jotain kivempaa. Bongasin, että leffavisan ranking on päivitetty. Kovat kilpakumppanit, Raudanpumppaajat ovat kärjessä ja kovan vahvistuksen joukkueeseensa hankkinut Top Secrete tulee perässä kovaa tahtia.

En muuten mennyt Kupittaankadulle. Perjantaina en jaksanut edes lenkille. Lauantaiaamulla olin jo klo 8.00 vetämässä reipasta. Siitä päivä jatkui TuUl:n strategiapäivän parissa. Seuravana aamuna vedimme taas pitkää. Että mikä keli. Nyt se on täällä.

Maanantaina oli aamulla kevyttä ja illalla kuntopiiriä. Sellainen tuntuma oli pakaroissa jo illalla, että loppuviikko on pelkkää sinnittelyä. Tiistaiaamuna juoksin pikkureipasta (aamulenkillä 3 km alle neljää) ja illalla oli vuorossa Jukin ja Z:n kanssa tonneja. Saas nähdä, miten takajalkojen yläosat taipuvat tonneihin päivän istuskelun jälkeen. Pakaroille kävi niin, että nauratti. Sopiva kipu näköjään tekee hyvää kun niin paljon nauratti. Tonnit sujuivat ihan ookoo, mutta vauhdin handlaaminen on pitkästä aikaa ulkona juostuna vähän niin ja näin. Tonnit 3.25-3.11 ja viimeinen 2.58. Aamulla en tehnyt reipasta vaan vääntäydyin eteenpäin varovaisin askelin. Tulin nimitetyksi asiantuntijaksi EU:n perheyritysten asioita käsittelevää työryhmään. Brysselin keikkaa pukkaan kohtapuoliin? Juoksusta sen verran, että kevyellä viikolla jalat olivat aivan sykkyrällä, mutta kun taas on alkanut takomaan - edes vähän - niin jalat alkavat toimia oikein. Slayer saapuu SM-viestien aikaan Ruissaloon. Nähtäväksi jää, miten laiskasti ukot vetävät viisunsa tällä kertaa. Ainakin vielä SM-viesteillä on enemmän painoa.

Piru. Tulin sitten kipeäksi torstaiaamulla. Tai oikeastaan ke illalla. Jää huominen testijuoksukin väliin. Jos vaikka kuvaamaan lähtisi. Sitä en ole pitkään aikaan ehtinyt tehdä. Juoksutauko kesken kovan viikon kismittää hieman kun ensi viikko on vähän hajanainen Baltimore-Washington -keikan vuoksi. Tosin pääsee sielläkin juoksemaan... Jos olen terve siihen mennessä.

Flunssa jatkui reippaana. Perjantaina oli vielä daiju normaalia sekaisempi, mutta lauantaina käsi oli jo niin vakaa, että rohkenin testijuoksun äärelle kuvaamaan. Surkeita kuvia tuli, mutta mun oli vilu. Sunnuntaina kävin aamulla kympin. Ääni on vielä ihan kadoksissa ja köhääkin on. Illalla tuli takatalvi. Sitä ehdin jo pelätäkin. Huomenna alkaa aiempaa vielä tiukempi duunijakso, mutta se kyllä katkeaa heti tiistaihin, kun loppuviikko ollaan uudella mantereella. Pera siellä jo onkin. Ja Andreina. Juki lähtee sinne loppuviikosta ja kollega torstaina. Monta meitä siellä siis loppuviikosta. Tavallaan ihan jännää. Toivottavasti olen huomenna jo paremmassa iskussa. En jaksa yskiä enää. Paljoa.

Tiistai. Vielä olen juoksemati. Ääni tekee paluuta, samoin kyky hengittää. Yskittää vielä. Illalla ehkä vähän tapailua. Joka tapauksessa seuraava lenkki lienee huomenissa Amsterdamin lentokentällä ja seuraava sit Baltimoressa torstaina. Silloin vois vetää vähän reipasta. Niin tai näin, niin ulkomaille mars.

Fiilikset olivat huipussaan. Perjantaina alkanut duuniprojekti hieman painaa kiireellisen aikataulunsa vuoksi, ja siksi, etten ole viikonlopun vuoksi vielä tehnyt asialle mitään. Mutta... ei paljon paina sittenkään. Lauantaina piipahdin klo 00.00 alkaen katsomassa Giant Robotia. Ei ollut paha kokemus se tälläkään kertaa. Toivosen omaa, GB:n tuotantoa kovasti muistuttavaa tuotantoa upotettiin kivasti biisien sekään. Sitten aamulla auringonpaisteessa sekä lumen ja jään alta paljastuvalla pitävällä alustalla juostu pitkä Jolen, Brunin ja Mikan kanssa ei ollut heikko kokemus sekään. Tätä meininkiä, kevään alkuaskelia juosten aistittuna, en ole muutamaan otteeseen päässyt kokemaan. Nyt revin siitä kaikki irti. t. nimin. jalat hajalle ja heti.

Juma mikä keli. Maanantaina kävin jo päivällä hierojalla, ja illalla kiirehdini kuntopiiriin. Sen jälkeen vetelen kevyttä pari päivää. Ettei muuten kurkku olisi vähän karhealla päällä. Ehkä on, ehkä ei. Ei nyt jaksais sairastaa. Pitää päättää pysyä terveenä. En jaksanut sairasta, mutten myös juosta. Venyin jopa viiden kilsan lenkin eli en mitään. Seura oli kuitenkin parasta. Sarin pohje pelittää taas. Hieronta hämmästytti vasenta polvea. Keskiviikkona iski aamulla kovin väsy, joten kevyen viikon keskivälissä vedellään aika kevyesti. Huomenna tosin jatkan taas harjoittelua. Nyt istun palaverissa ja kirjoitan tätä. Kohta väsyttää.
Pysyn kuitenkin hereillä.

Hallikymppi

Viime vuonna tähän aikaan oli eri ääni. Olin vuosi sitten turhautunut kuin eilisen päivän julkkis. Turha sitä on enempää muistella. Nyt on nyt ja huominen on tulollaan. Eilinen painaa vähän, viikonloppu enemmän. Vauhdin ylläpitäminen oli omatahtoista, jota pidän edistysaskeleena. Vasen pakara ällistelee vauhtia, mutta ällistelkööt. Sitä on tarjolla vielä enemmän ja kovempaa. Tänään kevyttä tarjolla.

Kovin vaikea on määritellä yllättävyyttä sen suhteen, että itse Junior Vasquez on tulossa Suomeen ja soittaa kaiken lisäksi Turussa. Tuntuu vähän aprillipilalta. House ei välttämättä lähde ihan täyttä, mutta sen verran iso nimi on kyseessä, että lienee paikallaan heltyä. New Yorkista saa kuulla silloin tällöin ilouutisia Juniorin edesottamuksista. Turku vs. New York - siitähän tässä on kyse.

Lauantai. Pori. Karhuhalli. 10000m. 33.32. Tyytyväinen. Tämä on nykyään asioiden tola. Olen tyytyväinen 3.20-vauhdilla juostuun kymppiin. Tyytyväisyys juontaa pitkälti siitä, että kykenen juoksemaan. Kunto on nousussa, eikä sekään hirveästi mieltä rasita.

Talvi numeroina

Joulukuu 406 km
Tammikuu 402 km
Helmikuu 415 km

Vähän triathlonia, hidasta uintia

Jep. Uinti oli kamala kokemus. Meinasin jäädä sille tielle vaikka matkaa oli tarjolla vain 500m. Näennäisen rytmin hajottua räpiköin lähinnä paikallaan keskittyen pinnalla pysymiseen ja hengittämiseen. Jäin kärjelle 2.45 ja kullallekin minuutin. Hiihto sujui tasaisesti ja juoksu kiihtyvästi. Tuloksista ei ole tietoa, mutta kiva kokemushan tuo oli. Illalla juoksin tv kympin Raastoluolassa. Sen jälkeen maistoin suklaata.

Sunnuntaina läksimme normaalia aikaisemmin pitkälle. Juoksin 32km ja siihen tykö sitten S:n kanssa Alastarolla 1.40h hiihtoa. Illalla väsytti seurata pyykinpesukoneen tasaista työskentelyä. Ehken seuraa sitä pidempään, vaan keskityn muuhun. Vielä täytyy ääneen todeta, että Limppareiden perjantainen keikka oli itselleni jollakin tavalla pysähdyttävä hetki. En osaa kuvailla tarkemmin asiaa.

Maanantaina oli oletetun nahat. Vaivoin jaksoin kuntopiiriin. Paremmin jaksoin sieltä pois. Tiistaina piipahdimme Helsingissä Halosen kanssa samoissa kemuissa. Tänään on keskiviikko. Viimeinen helmikuun päivä. Ehkä viikonlopun keekoilut painavat yhä tai sitten olen liittymässä sairasklubille. Niin tai näin ohjelmassa on hallia ja lauantaina - jos en kipeydy - Porin hallikymppi. Lähdin ottamaan 15 minuutin nokoset. Kokoushuoneen pöydälle.

Illan harjoitus kulki ihan hyvin suhteessa virkeystilaan. Juoksin sub 3.20:tä 1/2/1/2/1 kahden ja puolen palautuksella.

Lisää luolaa

Mennä viikon takareisiongelma on jäänyt taakse. Eilen rullailin Jukan kanssa muutaman kakkosen sekä kolmosen ja yhden tonninkin vielä. Kaikki tämä rajoitin päällä 3.15-3.17 -vauhtia. Maanantaina nupitin Kirkkonummella, mutta selvisin siitä vain uudella peukalon peläytyksellä sekä oikean takareiden kirraamisella. Olen kuin Litti, pian täysin palasina. Tänään piipahdan hierojalla ja huomenna jatkuu taas.
Torstaina raastoluolassa suoritettu rajoitettu kymppi maistui makealta. Saas nähdä miten huominen testi kulkee. Jos on niljakas keli, niin ei kulje lainkaan, mutta tuleepahan tehtyä.

Ja niljakas keli oli. Plussaa ja pientä pöpperöä tossun alla. Juoksin "ponnistamatta" 35.30. En voi sitä hirveästi harmitella. Pitävällä alustalla olisi kulkenut juoksun tavoin. Oikea takareisi väsyi liukastelussa. Sunnuntaina lipsuttelin 31 km Jolen ja Z:n kanssa. Vammakierteen jälkeen parhain viikko näyttää kokonaisuudessaan tältä:

MA: 5 + 11 ~4.00
TI: 5 + 14 & 1/2/3/2'3min. ~3.13-3.17
KE: 10 + hieroja
TO: 5 + 5 & TV 10 ~3.45
PE: 10
LA: TV 10 ~3.33 + 12
SU: 31
YHT. 136km

Maanantaina väsytti ja illalla ketutti. Lähinnä ylimääräinen liukkaus. Tänään, tiistaina oli puolestaan varsin pitävä keli, joka selittyy pitkälti reippaalla pakkasella. Melkoista tasapainoilua siis. Illalla Jukin ja Z:n seurassa muutama tonni. Hallissa.

Tiistain tonnit kulkivat ja eivät kulkeneet. Onneksi kulkemattomuus, lähes totaalinen sellainen, sijoittui jo toiseen vetoon, niin selvisin kunnialla loppuun. Lopuksi veteli kakssatasia a' 32 sek. Keskiviikkona reposteli iisin kympin runsaassa pakkasessa. Sama lämpötila jatkui torstaiaamulla. Ihan sama kun tuli kuitenkin ulkoiltua. Tänään Raastoluolaan ja leffavisaan. Tiukka ilta.

Kymppi kiihtyi kivasti ja leffavisassa sijoituimme toiseksi. Edellä K. Salmisen vahvistama joukkue. Ketäs me hankimme ensi kerralla tueksi? Perjantaina kevyttä ja yöllä Limonadi Elohopean viimeinen keikka. Siitä keikasta ei voikun kiittää kavereita. Harmillista kun ei voinut jäädä fiilistelemään keikan jälkeen Päiväriin ja piti siirtyä nopeasti nukkumaan kun lauantaiaamulla eli ihan justiinsa on talvitriathlon. Sinne siis. Illalla luolaan.

Työt vähän haittaavat

Illalla kuntopiiriä. Kuntopiirissä terveeseen polveen kävi vähän. Vähän liiankin kanssa epäilen.
Tiistaiaamulla polvea kolotti. Lopussa samalla tavoin kuin vasenta vammamagneettiakin. Piru sentään. Illalla luukutimme hallissa Z:n ja Jukin kanssa tonneja ja viissatasia. Kulki keposesti. Vasta loppuverryttelyssä tervettä polvea kolotti. Keskiviikon pääharjoitus oli sattuneesta syystä venyttely ja lepo. Jätin myös torstain aamujolkotuksen väliin. Illalla nautiskelin taas Raastoluolassa kiihtyvää kymppiä siten, että keskivauhdiksi tuli just 3.30. Tiellä ollaan yhä, mutta haparoivin askelin. Mukamas. Huomenna olisin ollut käytettävissä pankkiviesteissä pitkästä aikaa, mutta saatavilla lienee kovempiakin kolleja.

Perjantaiaamu ei käynyt polveen. Iltapäivä kuluu abstraktien arvostelulla. Tiukkaa puuhaa sekin. Illalla hallissa pankkiviestit todennäköisesti objektin takaa. Riippuen siitä ehdinkö lataamaan salaman akut. Tiukkaa puuhaa sekin. Ilman asennetta tosin.

Kamera jäi kotiin, mutta lauantaina piipahdin Raastoluolassa. Sunnuntaina liukastelin pitkää Z:n ja Jukin kanssa. 45 sekunnin juoksun jälkeen nupitin siten, että vasen peukalo on nyt ihmeissään ja osaksi puolitehoinen. Viikkoon yli satanen. Maanantaina taas kuntopiiriä. Vähän vaikeammin kun peukalo ei ollut kehissä vielä. Tiistaina oli pakkasta. Illalla hallissa Juki ja Virran kanssa kilsoja ja kakkosia. Viimeiseksi jääneessä vedossa vasen takaressu kramppasi kunnolla. Toivottavasti perjantain keikka ei vesity nyt...!
Keskiviikkona kävin vain saunassa ja poreilemassa. Torstai näyttäytyy juoksun suhteen yhtä harmaana kuin keskiviikko. Huomenna lienen kameran takana, en radalla. Eipä hätää kun tämä ongelma hoituu edellisiä nopeammin kuntoon.

Perjantai oli sivusta seuraamista. Kamat oli kassissa ja kassikin mukana, mutta kuskasin sen takaisin autoon kun varovaisuus selätti juostako vai ei -jaakobin painin. Lauantaina jalka oli jo hiljaa, mutta annoin sen olla rauhassa. Sunnuntaina kävimme hiihtämässä Parmaharjulla. Huomenna jatkuu juoksut. Välillä pitää piipahtaa Kirkkonummellakin, joten jää kuntopiiri väliin.

Raastoluolaa

Aamulla olisi muutenkin tullut kiire, kun nokka oli kohti Poria ja sitten illalla kuntopiiriä. Toivon suuresti, etten kipeydy tämän suuremmin. Tiistai jäi urheilun osalta olemattomaksi. Elämästä nautin silti.
Keskiviikkona puskin 15-20 sentin lumessa ja tuulessa kympin. Ekan "flunssan" jälkeen. Tiukkaa teki, muttei hätää. Tänään raastoluolaan tonneille. Hatebreed seuranani. Illalla täytyy käydä tsekkaamassa Samun vetämä leffavisa Bristolissa. Pänttäsin yhtä visakirjaa tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Lähes tuloksetta. Tiedän kyllä missä leffoissa Mr. Brown esiintyy ja ketkä sitä näyttelevät. Sormet vähän jo syyhyää kisan kanssa. Palkintona on tosin vain olutta, joten se menee ohi. Ei voitto, vaan menestys...

Olimme kolmansia kovassa sakissa ja hyvin tuotetussa kisassa. Yhteensä 18 joukkuetta mukana. Keuhkot ovat tupakinsavussa istumisesta varsin raa'an oloiset. Kuukauden päästä uusiksi. Vedin ennen leffavisaa Raastoluolassa 6x1000m (3.30-3.08) puolentoista minuutin palautuksella. Aika lunkisti meni, mutta niin oli tarkoituskin.

Perjaintaina ehdin aamu- ja iltapäivälenkeille. Sen jälkeen juhlin JV:n varpajaisia tuossa naapuristossa. Ilta jatkui taas ravintolan sisustaan, jossa tupakansavu vei viimeisetkin äänenjänteet. Muutaman tunnin levon jälkeen tsemppasin Jukin kanssa reipahkoa kymppiä. Pirun raskasta oli molemmilla. Paluumatkalla tosin oli vastatuuli, mutta silti. Ei ollut mitenkään mieltä ylentävää. Ei sen aina tarvitse sitä tosin ollakaan. Viimeiset 2 km keskivauhtia kovempaa.

Sunnuntaina kauniissa pakkassäässä 31 km. Viikkoon vajaa sata, mutta sellaista se on kun sairastaa.

Matkalla

Lontoo takana. Juoksin perjantaina aikataulukämmin vuoksi lenkin, vaikka lennon myöhästymisen johdosta oli jättää sen tekemättä. Ihan jees. Perjantaiaamulla ennen aamukahdeksaa vetelin Hyde Parkin tuntumassa 10x200m ja sunnuntaina samoissa maisemissa pitkän. Aamulla senkin. Sillä reissulla jaoin lyhyen matkaa ketun kanssa. Kettu lähestyi viistosti ja lönkötti pintakaasulla muutama kymmenen metriä rinnallani ja siirtyi siitä sitten taas oravien perää. Hassu hetki keskellä suurkaupungin vilinää. Tai siis hieman ennen sitä. Hirmuisesti tuntuvat lontoolaiset harrastavan hölkkää ja erityisesti mahdollisimman vähin vaatekerroin. Nyt on kevyt viikko. Kolme kovaa alla.

Maanantaina taas tujua kunnonpiiristystä, joka tosiasiassa sujui ihan lunkisti. Olin vain väsynyt matkustamisesta. Tiistaina pidin lepopäivän. Aamulla koululla oli abipäivä ja bongasin siellä Brunin ja Jolen. Nuoret kollit. Huomenna verryttelyä, hierojalle ja vettä polkemaan.

Menin kai vettä polkemaan. Kevyttä juoksua sen sijaan. Torstaina töissä uuvahti sen verran pidempää, että jäi viikon toinen kova tekemättä. Suunnittelin perjantaiaamuna tekeväni vähän mäkivetoja, mutta mitä vielä. Kevyttä vedin silloinkin. Tänään, tunnin päästä, on testi. Vedän vielä vitosen ja ensi kerralla sitten jo vähän pidempään. Missasin keskiviikkona muuten Napalm Deathin keikankin. Muistin sen kyllä vielä kaksi viikkoa sitten, mutten enää tällä viikolla. Tänään on Japani-ilta. Testi ei muuten kulkenut just pätkääkään. Vain vitosen aikana jalat vetivät ihan tönköiksi.

Sunnuntaina mentiin Z:n kanssa pienessä tuiverruksessa kolmekymppinen. Illalla havaitsin harmikseni vilustuneeni hieman, ja jätin seuraavan aamulenkin väliin.

Vuosi vaihtui hyvissä merkeissä

Jo ennen vuodenvaihdetta juoksussa oli taas tuntumaa. Vauhdit ovat kuitenkin vielä muualla. Palasten kokoamista on tämän vuoden alku. Tiistaina nokka kohti ulkoilureitin raastokierrosta. Nilkkimäisesti kulki, oli vähän liukastakin. Kone on vielä puolivaloilla liikkeellä silti. Eilen pulahdin altaaseen vajaaksi tunniksi. On sekin puuhaa... Torstaina pientä verryttelyä aamulla ja illalla Jukin kanssa VL:ää. Kympin verran tällä kertaa. Kaks kovaa ja kaks reipasta. Lauantaiaamuna vedin Jukan kanssa pulssirajoitteista reipasta. Kymppi kulki nyt jo lähes kaks minuuttia kovempaa kuin pari viikkoa sitten. Pää kylmänä. Torstai kuitenkin osoitti, ettei kunto niin hirmuinen ole. Sunnuntaina pitkää Tohon, Z, Jukin ja Jolen kanssa. Ulkoilureitillä tammikuussa. Tämä on ilmastonmuutosta jos joku.

Vuoden 2007 eka viikko tasan satanen, kuudella päivällä. Kolme kovempaa harjoitusta ja yksi vesijuoksupäivä. Polvi on kunnossa, mutta tutina on edelleen takapuolessa. Ihan vain varmuudeksi.
Maanantaina palasi kuvioihin kuntopiiri. Tuntui taas nohevalta tehdä heilutusta. Alle vetelin kakssatasia. Jos vaikka sais koneen pikku hiljaa heräämään kuukausien, ehkä vuosien horroksesta. Tiistaina ei ainakaan ollut herännyt. Vedin Jukan kanssa ulkoilureitillä aika tiukassa kelissä - pitävää tosin oli - kympin siten, että eka 5km lunkin kovaa ja toinen kovaa. Yllätyin positiivisesti jälkimmäisen kulusta. En jäänyt Jukille kuin 15 sek. mutta uskon edelleen hänen himmailleen. Tänään keskiviikkona vain aamulla vähän lenkkiä, 6 km. Vesijuoksu jää väliin illalla. Huomenna sitten pikavisiitti Lontooseen. Onneksi tällä kertaa kassiin voi pakata juoksukamatkin.