4/26/2007

Miten suhtautua?

73.12 ja vasta 21. sija, niissä ei ole paljon tilaa riemulle. Ei silti, pystyin juoksemaan puolikkaan. Alussa ehkä hieman liian kovaa, mutta tulin kuitenkin maaliin. Tyytyväinen olen, mutta isolla nälällä. Tästä on hyvä jatkaa.

4/24/2007

Outo tilanne

Lauantaiaamu. SM-puolikas on huomenna. Jalat ovat jo vähän palautuneet. Ehkä. Päätän uskoa niin. Näin on hyvä.

4/21/2007

Karhu-viesti

Hakkupätkä 3.17-vauhtia. Meikä on liekeissä! Niin on Scratchkin... Kaikki leuat olivat pelissä eilen ja askelkin on todella irtonainen. Tavattoman rajoittunutta menoa, mutta sitä on ollut aina.

Viikko on rullannut erinomaisen kovaa tahtia. Maanantaina palauttelin kevyellä lenkillä, mutta tiistaina kävin Jukin kanssa taas mäkeen. Alle reipasta ja sitten 10 kertaa 1.45 vetoja. Palautus juosten. Menimme lyhyen empimisen jälkeen ulkoilureitille. Kulki huomattavasti paremmin kuin viikko sitten. Pakaroistakin vain enää toinen on oireellinen. Karhun hakkupätkä teki ihmeitä toiselle. Mäkijuoksu se on joka kannattaa.

Keskiviikkona aamun lisäksi ei tullut muuta tilille. Duunissa venyi taas lähes ysiin. Kyllä silloin vielä lenkille lähtisi, mutta säästelen vähän tulevalle viikonlopulle. En ole piiitkän aikaan maistanut puolikasta.
Torstaina jalat painoivat kuin synti. Ehkä tiistain johdosta. Tosin eilen oli valtaisa vastatuulikin, mutta jalat eivät keventyneet myötätuulessakaan. Puolikkaan kanssa pitää olla nyt hyvin nöyrä. Sielu olisi valmis aloittamaan 67.25-vauhtia, mutta todellinen loppuaika on 1.10-1.15 välissä. Siis jos menee hyvin. Kun vain olisin hötkyilemättä.

4/13/2007

Karhu-viestin alla

Tiistaiaamuna ryin aamureipasta. Reipasta siis normaalin aamulenkin keskellä. Taisin mennä liian kovaa. Alaselkä ja yläpakarat ovat aika surkeassa iskussa Levin pyllähdysten jjohdosta. Eilinen Nine Inch Nailsin keikka kruunasi paljon. Nostan tuon keikan kaikkien aikojen listallani kärkikolmikkoon, ellen jopa kärkeen.

Keskiviikkona vedimme Jukin kanssa reipasta muutaman kilsan ja päälle tai tavallaan pääharjoitukseksi vajaan kahden minuutin mäkkäreitä. Kone oli alkuverryttelyssä aika väsynyt. Yläpakarat ovat edelleen solmussa.

4/10/2007

Levillä rauhoittumassa

Jyväskylässä. Jalka ei tunnu enää paljoa. Aamupalalle taivaltaminen oli vaivatonta. Nyt lähden tapaamaan Ässää, tuota Vanhaa Peikkoa. Sen jälkeen Pögön nokka kohti pohjoista. Eilistä parempi fiilis. Ehkä juoksen taas jo huomenna.

Levillä. Takapuoli kipeytyi eilen reilusti kun yritin lumilautailla. Maailma ei menettänyt minussa mitään sillä saralla, joten olkaa huoleti. Tänään lähden tästä kokeilemaan takareiden kestoa. Hiihtoa takana vajaa 70 km. Rauhallista sellaista, nautiskelua.

Kotona. Kolmessa päivässä hiihdimme noin 100km ja juostiin muutama kilsa. Viime sunnuntain takareiden kramppi vähän hidasti tahtia juoksun osalta. Tänään - juuri äsken - kävin juoksemassa niin sanotusti kylmiltäni testijuoksun 5km aikaan 16.43. Kanttasin kuin pieni kivi. Kylmiltään ei lähden parhaiten. Tuolla suorituksella olen ehkä joukkueessa. Ja ehkäpä vielä viimeistä kertaa, sillä kun sitten joskus palaan tulevalta ulkomaankomennukselta olen jo niin vanha, ettei mulla ole joukkueeseen asiaa... Heh, olen kai. Tänään meinasin kantata kääntöpaikan jälkeiseen ylämäkeen. Todella lähellä oli. Jalat tökkäsivät siihen ja juuri siihen. Maalissa sekunnin päässä oli kolme kollia, joten tiukoille meni. Hyvä kun en pälyillyt taakseni viimeisen 300m:n aikana. Illalla kevyttä Artsin kanssa.

Vedänkin pitkän vasta maanantaina. Lauantaiyöllä etsiskelin netistä asuntoja lähellä Baltimorea. Ja käytettyjä autoja. Sunnuntain aloitin kevyellä. Tohon seurassa kirpeässä kevätaamussa. Iltapäivällä toinen mokoma päälle. Maanantaina kipaisin Darbyn ja Mikan kanssa pitkää. Alkoi väsyttää aivan saamaristi. Edellinen pitkä onkin jo neljän viikon takaa. Huomenna on sitten vuorossa NIN-keikka Hesassa, joten keskiviikkona vasta seuraava kova. Tällä hetkellä tuntuu, että huomenna kovasta ei olisi tullut mitään. Suomeksi: olen saanut itseni puhki kolmessa päivässä ja noin 70 kilometrillä. Ei hyvä. Pah, ihan hemmetin hyvä!

4/02/2007

Flunssa painaa

Takana kotona. Hyvä reissu. Selvisin hengissä. Ei hengenlähtö lähellä tosin ollutkaan. Tai no Baltimoressa eksyin väärälle puolelle kaupunkia ja pulloilla alkoivat heitellä wiggeriä. Siis minua. Muuten reissu oli mitä parhain, ja sen tulokset ehkä sitten jalostuvat ensi syksystä lähtien. Tosin sitä ennen on tarjolla luvattoman paljon asioiden järkkäämistä. Ehdin siellä käymään vähän reipastelemassakin. Tosin torstaina eksymisenkin yhteydessä jouduin vähän kiihdyttelemään ja se tuntui flunssan jälkeen aika raastamiselta. Lauantaina juoksin Bethesdassa 3*10min vähän reippaammin. Reitti vietti alamäkeä, joten eka meni aivan liian kovaa. Kahden minuutin kohdalla luulin jo 10 minuuttia kuluneen. Loput irrottelut painoivat sitten aivan saamaristi, vaikka vauhtia ei niihin enää riittänytkään. Sunnuntain Tulppaanijuoksu ei olekaan todennäköisesti niin kiva juoksukisa kuin osasin odottaa pari viikkoa sitten. Nyt meinaan on ollut vain taukoa siitä lähtien. Tällä kuitenkin mennään, kun muutakaan ei ole tarjolla.

Tiistaina jaksoin/ehdin vitoselle, keskiviikkona nukuin aamun yli. Ei lähde oikein liikkeelle kone. Jetlack? Keskiviikkoiltana kuitenkin jaksoin venyä juoksemaan tonneja Uudenmaantielle. Ihan hyvin kulki ottaen huomioon vireystila.

Väsyneisyys jatkui. Torstaina duunihommat pitivät mut hereillä kahteen asti yöllä. Siinä välissä tosin kävimme Jussin, Arton, Ompun ja Palen kanssa ottamassa leffavisan osakilpailuvoiton. Ennätyspistein. Pää oli aika jumissa ja mulla oli täys statistin rooli tällä kertaa. Jussi oli onneksi liekeissä. Tänään aamulenkki oli noin kaksi minuuttia, jonka jälkeen palasin takaisin nukkumaan. Hyvä meininki. Sunnuntaina varmaan kulkee hienosti.

Pihalla olo jatkui tasaisesti. Vääntäydyin Tulppaanin viivalle, verryttelyn ja hajotin takareiteni ensimmäisessä aukkarissa. Juoksin sentään joten kuten vitosen aikaan 16.47. Suoraan sanoen aika paska fiilis. 3 viikkoa epätasaista flunssan ja matkailun aiheuttamaa taukoa harjoittelusta, joka nyt kruunautuu ainakin neljän päivän juoksemattomuudella.