8/31/2005

Kesä numeroina

Kesäkuu 337 km
Heinäkuu 538 km
Elokuu 476 km


Harjoituspäiväkirjassa on ilmaisu, että kausi vaihtuu. Tällä kaudella tuli juoksua 1991 km. Niistä 97 % huhti-elokuussa. Ensi kaudella vähän tasaisemmin. Täytyy huolehtia, ettei tule 7 kk:n taukoja enää montaa.

hB

Väsymyksen syy ei ainakaan ole liian huonoissa veriarvoissa. Sehän lämmittää mieltä. hB on itselleni huima, 146. Väsymys alkaa tosin olemaan jo poissa. Kait piiiitkän loman jälkeen työrytmiin rutinoituminen oli kova juttu... Heh. Ei hemmetti. Meikäläinen on paperia. Lepopulssi oli pian taas normaalimpi ja VL kulki rautaisesti. Ruissalossa 12 km ylä-/alamäki-vedoilla kulki 3,5 minuuttia viime kertaista vastaavaa treeniä kovempaa. Jaloissa tuntui olevan voimaa aivan saamaristi. Hyvä kun tuli kulutettua kaikki voimat VL:ssä elokuun lopulla kun ei tässä ole kuin koko syksy edessä. Tänään kevyttä ja huomenna Jukin kanssa kovaa. Toivottavasti.

Kova meni jutellessa. Ruissalon alku oli hankalampi kuin muistin. Onneksi loppu tuli ihan hyvin. Vauhti ei päätä huimannut (3.38/km), mutta eipä tässä vielä kovempaan ole tarvettakaan. Huomenaamulla VL:ää Jukan kanssa. Harjoituspäiväkirjan vuosi vaihtuu muutaman päivän kuluttua. Raadollista on lukea kilsamäärien voimakasta vaihtelua 2000-luvulla. Nooh, tuloksetkin ovat sen mukaisia...
Jee. Onpa hienoa. Ennen töiden alkua alla on jo 20 km juoksua (incl. 10 km fartlekiä). Hiemanko on äijämäinen olo. Hieman! Kyllä. Äijämäisyys jatkui myös iltapäivällä Tohon kanssa ja kuinka ollakaan päivän saldo oli 42,5 km. Tosin puolikkaita ei lasketa. Päivässä tuli yli puolet viime maaliskuun kilsoista. Onpa hienoa. Huomenna tietenkin jalka menee poikki tai jotain muuta vastaavaa, mutta nautitaan tästä nyt sitten. Aamulla juoksin vain kevyttä. Huomenna kiihtyvää reipasta.

8/25/2005

Palaa lomalta, mars

Vähän ehkä liiallinen hurmos jäi kesälomalla päälle. Sori vain pomo, mutta vaihtaisin tässä istumisen tänään helposti johonkin muuhun. En vain tiedä mihin... Vaikka motivaatiossa ei vammojen paranemisen jälkeen ole ollut ongelmia, sain maratoneja seuraamalla ja erityisesti Radcliffen raastosta muutaman innostuksen siemenen lisää. Kahvitunnilla nukahdin työkavereiden keskustellessa koirista. Näin unta tv-kovasta, jossa törmäsin koiraan. Enneuni? Herättyäni mieleni teki Tuplaa. Ostin niitä kaksi ja nyt poden huonoa omatuntoa. Illalla kevyttä. Huomenna VL.

Onneksi muuten kävin aamulla lenkillä. Yöunta on takana 3 tuntia. Ehkä siksi on väsy. Tällainen peli ei vetele pidemmän päälle. Kuulostaa kornilta kuulla tuo omasta suustaan. Siksi en puhukaan nyt ääneen. Koko kesä meni hyvällä rytmillä. Loma loppui 16 tuntia sitten ja heti on rötvähtänyt tuo ihannoimani harjoittelurytmi. Minulla on niin pitkä jänne näissä jutuissa. Aamulla jätin kostoksi hyppelyt väliin. Kenelle kostan?
Tiistaiaamu valkeni huomattavasti reippaammin ottein kuin eilinen. Hyvä näin. Nyt vielä jos jaksaisi tehdä hommia... VL oli täydellistä nautintoa - tuntui pahalta. Pikkulapset sanoivat setää pahoinvoivaksi, kun yhden kovan kakkosen jälkeen oli laatta ovella. Ovelle se onneksi jäi. Fanituksen ilosanoman sain myös eilen kun kuviani laitettiin esille Radcliffen nettisivuille. Ihan Action-kuviin. Siistiä. Samoin sain viestiä Marius Bakkenilta, notta ehkä kuvia ilmestyy myös hänen sivuilleen. Ihme touhua. Tässä taitaa olla käsillä juoksu-urani huippukohtia...

Keskiviikko keskellä viikkoa tarjosi energiavajauksellisen kevyen kympin leffan kyttäämiseen jälkeen. Puolessa välissä jouduin seisomaan paikallani, etten kaatuisi. Siinä vaiheessa oli sama menenkö vai palaanko... Nyt ei suju. Hyvän heinäkuun jälkeen arki tosiaan palaa tänne. Eilisen reippaan alkuverryttelyssä pulssi takoi reippaan tasolla. Se oli oivallinen lähtökohta harjoitukselle. Tein kevennetyn eli lyhyemmän. Pulssi oli yhtä pihalla kuin olin itsekin. Viimeinen 2 km 6.55. Kotiin päästyäni en poistanut mittaria heti. Parikyt minuuttia istuskeltuani pulssi oli yhä 85-90. Hienoa. Alaselkäkin on aika liekeissä. Onneksi lepopulssi oli hieman koholla, mutta sen jälkimmäinen osa ihan jees (48/52). Se tarkoittaa sitä, että tänään on varsin kevyt päivä. Ja huominen kova siirtyy päivällä ellei jopa kahdella. Ja toisaalta tässä ei ole mihinkään kiire.

Aamupulssi palautui pikku hiljaa (42/60) ja olo on normalisoitunut hieman. Tänään kuitenkin kevyttä vielä tai reipasta. Sen näkee verryttelyssä. Huomenna hieroja ja keskiviikkona työkikkailua. Torstaina oli aikaa seuraavalle varsinaiselle treenille (jos elimistö sen sallii). Jukka tulee ensi viikonloppuna Suomeen. Se on hupaisaa.

Maanantain aamupulssin tasoittumisen (lepo laski, orto nousi...) johdosta rohkenin lähteä reippaalle. Verryttelyssäkään pulssi ei räjähtänyt viime viikon tavoin, jolloin lähdin matkaan. Matkalla pulssi tosin oli aiempia reippaita korkeammalla. Ihan selvästikin. Mutta edelleen oltiin alle anan. Lisäksi hengitys ja muu olo oli tosin lunki. Pulssi vain takoi korkeammalla. Muut varmaan tietävät mitä tämä tarkoittaa, minä en. Tiistaiaamulla kävin hierojalla. Pipsa murrettua nilkkansa menin Onnelalle. Tohon suosittelemana. Jatkan suosittelua muille. Ulkoreisien kestojumi sai tehokkaasti kyytiä. Pyöräilin hieronnan päälle Toholle viemään Z:n kirjaa ja sitten pidemmän kautta töihin, jotta sain vähän hierontaa palauteltua. Nyt on hyvä. Ja Paula on kova.

Eilen olin aamulla ennen kuutta lenkillä, jotta ehdin kovistelemaan ennen kuin lähdin Hesaan. Sitten suoraan junasta lenkille. En ollut ehtinyt syömäänkään siinä välissä muuta kuin aamupalan. Tsemppiä! Toholla ei koordinaatio oikein pelannut muutaman päivän tauon jälkeen. Oli se vekkulia. Tänään fartlekiä Ruissalossa.

8/15/2005

MM-Helsinki

Keskiviikko ja torstai satoivat ja tuulivat. Saas nähdä missä säässä huomenna huudetaan maratoonareille... Onneksi sain Sirulta ja Allulla vaatteita lainaksi. Sarillahan niitä oli tietty riittävästi mukana. Mä lähdin liikkeelle shortseissa ja t-paidassa. Katsomossa oli + vähän ja tuuli ynnättynä sadetta, joten ei mulla ihan koko ajan lämmin ollut. Torstain aamulenkki (7 km) sujui toivotusti.

Tänään juoksin reippaamman kympin jotain 3.58 vauhtia ja venyin. Harjoitukset jatkuvat taas ensi viikolla. Silloin alkavat työtkin. Täytyy saada sopiva rytmi päälle, ettei yritä liikoja heti alussa. Siihen hyytyy ja nyt ei ole tarkoitus hyytyä. Ei saamarissa.

Että sentään. Molemmat maratonit olivat elämyksiä. Erityisesti Radcliffen voitto tuntui pirun hienolta. Varsinkin kun se suoritettiin tuolla tavoin. MM-kisoista tuli kuvia sen verran, että pikku hiljaa täytyy saattaa ihka oikea kuvagalleria näytille. Lauantaiaamulla juoksin kevyen ja lyhyen lenkin, mutta sunnuntaina hieman enemmän. Eksyin Itä-Suomessa kahteen eri lenkkiporukkaan, joista ensimmäisen (moguli, Sanna Lampi, Pauliina Utriainen ym.) juoksin rauhallista vauhtia tunnin ja toisen (Jussi Utriainen, Anssi Raittila jne.) kanssa kymmenen minuuttia hieman reippaampaa vauhtia. Sitten tuli ihan hitonmoinen kiirus Kallioon. Myöhästyin tietenkin, mutta säädyllisellä viiveellä. Oikeasti en jaksanut enää kolmatta tuntia juoksua. Pyrin olemaan jalan kanssa kuitenkin yhä varovainen.

8/09/2005

Elokuu raastaa

Heinäkuu oli ensimmäinen varsinainen treenikuukausi vamman jälkeen.Pääsin tuplapannasta. Ensimmäinen tapahtui sadan kilsan viikkojen jatkumolla ja jälkimmäinen alittamalla kympillä 35.00. Perjantain iltapäivän juoksu vaihtui neljän tunnin melontaan merellä. Se oli varsin miellyttävää puuhaa. Odotin käsien ja yläselän jumiutuvan hieman siitä, mutta eipä melonta vielä ole pahemmin kostautunut. Lauantaiaamulla klo 9.00 vedin kovan kympin 34.55. Viimeinen kolonen kulki jo alle 10.00, joten miellyttävä kiihtyvä treeni tuli taas tehtyä. Iltapäivällä olikin sitten Peran kanssa Myrskylässä juoksemassa kevyttä Laivakuopalla. Lassen nurkilla taas. Oliko hienoa? Huomenna on tiistai ja vuorossa on aamutuimaan VL:ää ja sitten autotalliremonttia Liedossa. Illalla lenkki Z:n kanssa. Z is back!

VL oli raastoa. Kymppi meni sillä leikkimisellä 3.45/km, joka on ihan kiva reippaaksi lenkiksi, jos olisin sellaista tehnyt. Nyt vetelin välillä jopa hampailla. Brittien maajoukkueen kestojuoksijoita näkyy jo aika tahtia liikkuvan Karikolla. Kaipaavat nurmikoita ja pehmeämpiä alustoja kuin meikäläiset ulkoilureitit. Hei, Paavo veteli ratakiskoilla... Joo, eipä aleta nyt ylimieliseksi. Jo Pavey veteli radalla 1200m:siä ja kakssatasia hirmuvauhtia. Ei se mitään.

Torstaiaamu alkoi 15 km reippaalla. Ja millaisella reippaalla! Piti pidätellä, etten juokse liian kovaa. Pulssi pysyi hyvin kuosissa, mutta vauhtia alkoi olla "liikaa". Hieno fiilis. Normaali reippaan aika parani 1min 50 sek. (ka.vauhti 3.48/km) ja pulssi oli kuitenkin alhaisempi kuin esim. viime kerralla. Että kun on hienoa. Iltapäivän lenkin jälkeen vasemman jalan reidessä on iso väsy. Iso väsy tuntui myös Tohon kanssa juostulla kevyellä. Nooh, iltatreeni vaihtuu ja huomenaamulla mennään taas kovaa. Jos jalan tila sen sallii. Vasemman reiden sisäsivussa polven yläpuolella on kohta, joka kipeyttää koko jalan toiminnan.

Hieno kesän punnerrus kostautui aika nopeasti. Määrää nuorille! Lauantaina kymppi 34.53 ja loppuverryttely nilkuttaen kotiin. Reisi oli aivan sökönä. Sunnuntain pitkä suosiolla väliin. Maanantai myös. Huomenna haen piikkiä. Hitto sentään. Onneksi olen jonkinmoisessa kunnossa kun palaan töihin. Tiistaina näytti taas valoisammalta kuin koskaan. Heh. Reiteen ei tunnu. Peruin lekurin ja piikityksen. Tänään ja huomenna vielä lepoa ja ultraa. Torstaina kevyt kokeilu ja jos tuntuu niin sitten lekurille. Näin on nyt hyvä. Tosin paremminkin voisi olla, mutta...