Jalan kanssa vaikeaa

Lauantaiaamuna kevyt pitkä lenkki, jonka aikana jalka vihoitteli tutusti. Venyttelyllä jalka rauhoittui siten, että seuraavana aamuna ei tuntunut missään kun laitoin tossuja jalkaa kuuden aikaan aamulla lähtiessämme kohti D.C:tä. Siellä oli tarjolla 10km:n kisa. Erinomaisen tasaisella reitillä. Juoksuni kulki ihan hyvin ekat sadat metrit, mutta jalka alkoi jarruttaa menoa vasta nousussa olevan kunnon ohella. Ekan mailin kohdalla tajusin, etten juokse tänään erityisen kovaa.

Vitosen väliaika (17.11) vahvisti pienen aikaa taustalla häämöttäneen alamäen alkaneen. Pääsin kuitenkin maaliin suht tasaisella askeleella ajassa 34.18, vaikka oikea jalka oli puutunut pakarasta polvitaipeeseen. Olin kokonaiskisan seitsemäs, josta hyvästä minut palkittiin fleeceliivillä, juoksupaidalla, 45 taalan lahjakortilla, runsaalla syömisellä ja vielä arvonnasta voitetulla toisella lahjakortilla. Paikalla oli muuten kuulutusten mukaan 2.900 juoksijaa (todellisuudessa vain 2.100), joten melkoinen sakki oli paikalla pääkaupungissa klo 8.00 aamulla. Ihan jees-meininkiä, mutta silti pienoinen pettymys kalvaa, kun ajattelin, että olisin jo alle 34.00 iskussa. Varsinkin kun reitti oli tasainen kuin harmaa maanantai. Mutta nyt kulki näin. Nyt enemmän ottaa pattiin oikuri ja sen parantamisen keinot. Viikkoon just päälle huntti.