Polven käskytystä

Perjantaina kävin tekemässä S:n opastamana ensimmäisen saliharjoittelun polven kuntoutukseen. Lämmittelyksi kevyttä pyöräilyä (5 min.), jonka jälkeen erinäisiä liikesarjoja kuminauhalla ja salivehkeillä. Päätökseksi pyöräilyä (5 min.), jalan heiluttelua altaassa ja sitten palautusta porealtaassa. Tänään kävelin pidemmin, yhteensä ehkä 5 km. Polvessa tuntuu rauhalliselta.

Hiljaiselo jatkuu...

Lähti sitten tikit. Ehkä juuri sen kunniaksi polvi aloitti vihoittelemaan juuri siitä paikkeilta, jonka vuoksi alunperin nämä ongelmat alkoivatkin. Koska olen ekaa kertaa operoituna, en tiedä kuuluuko tämä asiaan. Siitä huolimatta takaraivossa alkaa kihelmöimään. Keli ulkona on ainakin kaunis.

Ja nyt jäävät kepit pois kuvioista. Jalkaa olen nyt treenannut, mutta välillä on pidettävä taukoa, että ehtii palautumaankin ja parantumaan. Pääasiallinen harjoittelu koostuu nyt seuraavista:

Vasemmalle jalalle varaamisen lisääminen
Pohjelihasliikkeet 4*5*20
Jalan nostot makuulta 4*5*20
Vasemman polven koukistaminen penkillä istuen 4*5*20
Polven koukistaminen lattialla liuttaen 4*5*20
Vasemman vastus medialiksen treenit
Lisäksi tavallisia keskivartaloa vahvistavia kuntopiiriliikkeitä tuntuman mukaan.

Ei näillä paljon aerobinen kunto nouse, mutta hitot siitä. Nyt mennään näin. Ensi viikolla alkanee kevyet kuntopyörälenkit ja porraskävely hissipalautuksella. Niin, vaikka urheilu-urissa on huikeita eroja, niin Khannouchin, Radcliffen ja Kekkin suhtaumiset vammojen kanssa taisteluun ovat esimerkillisiä. Siispä ei tässä mitään hätää, vaikka tänään tuli 6 kuukautta taukoa täyteen. Kuukausi vielä niin rikon viime vuonna tekemäni ennätyksen. Niin kuin kuluneista kuukausista voi huomata, ei korvaavien rintamalla ole tapahtunut mitään sellaista, jota mainita kannattaisi. Polven oireilu on vähän estänyt niitä hommia, joilla kykenin viime kaudella pitämään pään kuosissa. Tämänhetkisestä tilasta voi oppia myös sen, että viime syksynä tapahtunut innostuminen ja juoksumäärät olivat liikaa tälle keholle. Katsotaan miten käy tänä syksynä...

Polven tähystys

Eilinen tähystysleikkaus on takana. Yllättävän nopeasti kaikki meni ja yllättävät seuraukset siitä tuli. En ollut lainkaan varautunut sairaslomaan, joka aiheuttaa työmoraalisia paineita. Onneksi on netti... Töihin paluu tapahtuu kuitenkin täysin jalan ja lääkärin ehdoilla, mutta uskon, että ennen kun koko kuukausi on kulunut, voin taas researchata täysiä. Nyt on polven aika parantua. Ulkona on muuten taivaan hieno keli. Tästä ikkunasta näkee Hirvensalon rinteelle ja siellä lumi kiiltää valkeana auringossa. Oikealla Martin koulun piha kiiltää harmaana. On siinä lapsosten mukana temmeltää. Asvaltilla. Karhu-viestin kuvauskeikka jää itseltäni väliin. Harmillista.

Kevät, ensimmäinen kevät

Oli sitten Jussin polttarit ja SM-maantie. Ne eivät tosin liittyneet toisiinsa. Totean molempiin vain, että hyvä hyvä. Tänään kurkku on aivan tohjona tupakansavussa istumisesta. Kohta pitäisi aloittaa remontti tuolla vuokrakämpässä.

Sunnuntai meni tapetteja repiessä. Rentouttavalle viikonloppuoleskelulle jäi aikaa noin 1,5 tuntia sunnuntai-illalle. Yö olikin sitten lähes liskojen. Tänään on pirun kipeä olo. Piru. Duunin jälkeen vielä muutama pätkä tapettia (5 kerrosta päällekkäin) pois ja sitten pian onkin valmista. Hyvä sinne on sitten muuttaa. Flunssa painaa, eikä researchaaminen anna lainkaan armoa. Pää on ihan jumissa, mutta silti tekstiä syntyy. Se on varmaan todella laadukasta...

Onneksi lentsu rauhoittui. Sunnuntaina on pitkästä aikaa vuorossa kestävyysharjoitus, kun menen juottamaan Tohoa ja Helliä viimeistelyharjoituksessa. Mahdankohan jaksaa pyöräillä niin pitkään ja hartaasti. Pysyykö pullot hallussa? Hyvin tämä tästä. Lentsu kesti 3 päivää ja eilen tuli jo uhiteltua Keihäselle. Kaikkea se kevät teettää. Remontti finalisoituu kovaa vauhtia. Samoin tähy lähestyy. Olispa pirun hienoa, jos (ja kun) siitä on apua. Henkilökohtaisella urheilurintamalla on ollut tällä viikolla hyvin hiljaista terveydentilan hetkittäisen epästabiliteetin johdosta.

Maanantai porskuttaa menemään. Kevät on täällä. Eilen pyöräilin pitkästä aikaa hieman kun olin juottamassa Tohon ja Hellracerin viimeistelyharjoitusta. Tai ei ne mitään oikeastaan edes juoneet. Bostonissa juostaan parhaillaan kovaa vauhtia. Olisi ollut kiva nähdä maisemia televisiostakin. Tammikuussa vallitsin muutaman päivän siinä 10 mailin tuntumassa. Lenkille en tosin silloin kyennyt.... Huomisesta alkaa toivottavasti uusi aika. Tähystyksen toivoisin jelppivän polven tilannetta, niin elämästä tulisi taas helpompaa ja tutumpaa. Puoli vuotta taukoa tulee taas plakkariin. Kiva kiva. Taas on kerätty voimia syksyn paikkojen hajoamiseen?

Kylmä hiki

Maaliskuun viimeisenä maanantaina jalka kesti juoksua 6 minuuttia. Ennen juoksua ei mitään kipua. Juoksuaskeleiden jälkeen ei mitään kipua - ei edes portaita kävellessä. Ainoastaan juostessa. Paradoksaalista vai viesti jostain kauempaa? Tiistaiaamuna oli ensimmäisen kerran plus-asteita herätessä. Kevät on täällä, mutta tämä on tässä pieneksi aikaa. Voin tiivistää tulevat viikot nopeasti:ma-su ei kummempiama-su ei kummempiama-su ei kummempia jne. Nähdään joskus.

Huomenna on sunnuntai. Käyn ulkoiluttamassa kameraa. Ehkä siitä saan tulevan harrastuksen. En ole käynyt pitkään aikaan ulkona. Kävellyt vain töihin ja takaisin. Vähän tylsän puolesta nämä arjen rutiinit. Onneksi S jallitti mua aivan täysillä aprillipilalla. Tulppaanijuoksussa taisi olla jo kolmas kerta kun seurasin kisaa tienposkesta. Viluisempaa siellä on kuin itsen tien päällä. Tuomo veti hyvin siellä koleassa. Samoin Hell ja Jokisen Tuomas kisasivat ihan olan takaa. Z veti kyllä parhaat raastot kehiin. Mukavaa oli myös kullan ajan paraneminen runsaalla 40 sekunnilla. Nyt meni jo alle neljää... Iltapäivällä kävin vielä kokeilemassa runsaan levon jälkeen polven tuntumaa ja nyt odotan vain kutsua.

Maanantaina palattuani töistä kotiin - taas jälkeen 19.00 - oli pöydällä kutsu tähystykseen, joka on 18.4. Siihen asti pitää researchata kuin pieni hyeena. Kolme deadlinea ennen sitä ja yhdessä vielä aineistonkeruu kesken ja väliin vielä pääsiäinenkin. Leppoisa kevät. Ja tämä keli. Vaikka mitä palasia laittaisi yhteen niin harva ruokakaan maistuisi niin pahalta, miltä tämä keli tuntuu. Epälooginen ajatusrakenne ilmentänee sitä, että keli ulkona on maailman toiseksi surkein heti liukkauden jälkeen.

Taas kello lähenee puolta seitsemää ja tälle viikolle asetettu tavoite poistua kustannuspaikalta viimeistään kello 17.00 on missattu. Ei hyvä. Kälyistä menoa. Piakkoin leikkaukseen. Jee! Keskisalon haastattelusta Karjalaisessa tuli kylmä hiki. Ihan pieni sellainen. Tosin vaikka urheilu-urani on toisesta maailmasta häneen verrattuna, aloin potea vääjäämättömästi heikkoa oloa siitä, että olen antanut periksi. Monta asiaa olen tähän asti antanut periksi näin totaalisesti. Yhden ainoa. Joka aamuisen kuntopiirittelyn ohella kaikki muu treenaamiseen saatika korvaaviin liittyvä on poissa mielestä. Nyt alkaa olemaan korkea aika käydä kiinni puutteisiin, sillä kuukauden perästä mä taas juoksen... Siispä, lupaan tehdä asiat toisin kuin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Starting.................now.