Kylmä hiki

Maaliskuun viimeisenä maanantaina jalka kesti juoksua 6 minuuttia. Ennen juoksua ei mitään kipua. Juoksuaskeleiden jälkeen ei mitään kipua - ei edes portaita kävellessä. Ainoastaan juostessa. Paradoksaalista vai viesti jostain kauempaa? Tiistaiaamuna oli ensimmäisen kerran plus-asteita herätessä. Kevät on täällä, mutta tämä on tässä pieneksi aikaa. Voin tiivistää tulevat viikot nopeasti:ma-su ei kummempiama-su ei kummempiama-su ei kummempia jne. Nähdään joskus.

Huomenna on sunnuntai. Käyn ulkoiluttamassa kameraa. Ehkä siitä saan tulevan harrastuksen. En ole käynyt pitkään aikaan ulkona. Kävellyt vain töihin ja takaisin. Vähän tylsän puolesta nämä arjen rutiinit. Onneksi S jallitti mua aivan täysillä aprillipilalla. Tulppaanijuoksussa taisi olla jo kolmas kerta kun seurasin kisaa tienposkesta. Viluisempaa siellä on kuin itsen tien päällä. Tuomo veti hyvin siellä koleassa. Samoin Hell ja Jokisen Tuomas kisasivat ihan olan takaa. Z veti kyllä parhaat raastot kehiin. Mukavaa oli myös kullan ajan paraneminen runsaalla 40 sekunnilla. Nyt meni jo alle neljää... Iltapäivällä kävin vielä kokeilemassa runsaan levon jälkeen polven tuntumaa ja nyt odotan vain kutsua.

Maanantaina palattuani töistä kotiin - taas jälkeen 19.00 - oli pöydällä kutsu tähystykseen, joka on 18.4. Siihen asti pitää researchata kuin pieni hyeena. Kolme deadlinea ennen sitä ja yhdessä vielä aineistonkeruu kesken ja väliin vielä pääsiäinenkin. Leppoisa kevät. Ja tämä keli. Vaikka mitä palasia laittaisi yhteen niin harva ruokakaan maistuisi niin pahalta, miltä tämä keli tuntuu. Epälooginen ajatusrakenne ilmentänee sitä, että keli ulkona on maailman toiseksi surkein heti liukkauden jälkeen.

Taas kello lähenee puolta seitsemää ja tälle viikolle asetettu tavoite poistua kustannuspaikalta viimeistään kello 17.00 on missattu. Ei hyvä. Kälyistä menoa. Piakkoin leikkaukseen. Jee! Keskisalon haastattelusta Karjalaisessa tuli kylmä hiki. Ihan pieni sellainen. Tosin vaikka urheilu-urani on toisesta maailmasta häneen verrattuna, aloin potea vääjäämättömästi heikkoa oloa siitä, että olen antanut periksi. Monta asiaa olen tähän asti antanut periksi näin totaalisesti. Yhden ainoa. Joka aamuisen kuntopiirittelyn ohella kaikki muu treenaamiseen saatika korvaaviin liittyvä on poissa mielestä. Nyt alkaa olemaan korkea aika käydä kiinni puutteisiin, sillä kuukauden perästä mä taas juoksen... Siispä, lupaan tehdä asiat toisin kuin viimeisen kolmen kuukauden aikana. Starting.................now.