Syyskuu 197 km
Lokakuu 42,5 km
Marraskuu 203 km
11/30/2006
Talvi lähestyy
Ja voi tätä ilon päivää. Viime kerran vuonna 2001 tutkimustuloksista innostuttiin yhtä paljon kuin tänään. Kerran viidessä vuodessa siis tutkin asiaa, joka kiinnostaa muitakin. Tänään kymmeneltä julkistettu starttirahaa käsittelevä tutkimus on virinnyt tarinaa ihan televisiouutisiin asti. On se hienoa sitten, vaikka viisi vuotta sitten en ollut asiasta samaa mieltä. Vanhana arvostaa... Niin kuin tätäkin voi.
Jalka taipuu taas kävelyyn. Tästä se lähtee - uudelleen ja uudelleen. Mieli ei kyllä enää ole hirveän innostunut. Toiveikas kyllä, mutta silti. Pitäisi vain uskoa. Saavakin sitä sanoi. Ja moni muu. Ei ole kiire mihinkään, mutta pääsisi edes johonkin. Illalla tai huomenna täytyy päästä vähän pyöräilemään ja sitten viikonloppuna tapailemaan juoksua kävelyn kera. Pah, juoksen saman tien.
Perjantai-illan suurin urheilusuoritus oli kävely kotiin. Lauantaina olikin sitten aimo annos energiaa käytettävissä. Se kulminoitui seitsemän kilsan päässä kotoa. Polkaisin taas fillarista taka-akselin poikki. Se on jo toinen kerta. Painoni ei ole merkittävästi noussut, joten voimalla meni... heh. Nyt on sitten saldolla yksi juoksumaton hengiltä juokseminen (1998) ja kaksi rikki polkaistua taka-akselia (2004 ja 2006). Kävelin kotiin yllättävän zeninä. Illan suussa kävin taivaltamassa 5 km kevyttä. Polvi on hiljaa ja hyvänoloinen. Taas... I'm happy. Sunnuntaina juoksin kevyen 20 km. Polvi ollut moksiskaan. Tänään jatkuu.
Maanantaina kuntopiiriä hallissa. Kierrosten välissä juoksin kaks tonnia, joista jälkimmäinen kulki 3.38 aika väkinäisesti. Kuntopiirin alle kolmesatasia rullauksia. Tänään sitten varsinaisia vetoja. Rauhallisia tosin ja tasaisella. I'm alive. Osallistuin Jukan kanssa suunnistajien yhteistreeniin Kaarinan-Lausteen maastoissa. Siis ihan ulkoilureitillä. Vedin vain kaksi kymmenminuuttista osaksi siksi, ettei kunto ole hirmuinen ja osaksi siksi, että polvi heti hajoa tiukkoihin alamäkiin. Niitä Lausteella on jopa pari... Keskiviikkona vain vesijuoksua. 30 minuuttia rennohkoa puhinaa. Hautaan ME-yrityksen tältä erää tähän, Saavalle tiedoksi. Huomenaamulla joko vetoja (viissatasia) tai sitten kevyttä ja seuraava kehittävä jää lauantaille. Huomenna on Porin keikka ja siitä suoraan taloyhtiön kokous putkiremonttipäätöksineen.
Perjantaiaamulla vein auton huoltoon. Sen uuden siis. Juoksin Riosta kotiin pientä kiertotietä. Erittäin hienoa fiilistä aamuseiskalta oli tarjolla. Iltapäivällä hain auton takas. Pääasia, jonka takia se sinne vietiin, oli jäänyt tekemättä - hyvästä syystä tosin. Kun lähdin siitä kotiin tapahtui jänniä. Satakunnantiellä, keskellä matelevaa liikennettä, auton kaasu painui ITSESTÄÄN pohjaan ja mulle ei jäänyt tehtäväksi kuin painautua penkkiin. Sain tilanteen onneksi haltuun ennen kuin meille uuden karhea automme olisi koristanut jonkun toisen takapuskuria. Moottori huusi kaasu pohjassa ja siinä ei jäänyt jäljelle kuin kikkailla jarrun ja kytkimen kanssa seuraavalle bussipysäkille. Hitto jos olisi ollut liukasta/automaattivaihteinen auto. Ctrl+alt+dellin jälkeen kaasu ei palautunut ennalleen vaan väänsi täysiä koko ajan. Muutaman puhelinsoiton ja uuden restartin jälkeen kaasupoljin nousi käytettävien joukkoon ja ajoin auton takas Rioon. Saimme pienemmän kärryn tilalle. Toivottavasti huollon jälkeen on selvillä, mikä sitä vaivaisi, sillä vastaus "ei sitä nyt tiedä, mikä siinä on" ei herätä luottamusta ja turvallisuuden tuntua siirtyä sen hurjimuksen kanssa liikenteen keskelle. Millä skoudetkaan uskoo, että itsellään se kaasua painaa, en minä ylinopeutta/kolaria ajanut... Tänään reipas kymppi. Edellisestä on aikaa yli vuosi.
Jalka taipuu taas kävelyyn. Tästä se lähtee - uudelleen ja uudelleen. Mieli ei kyllä enää ole hirveän innostunut. Toiveikas kyllä, mutta silti. Pitäisi vain uskoa. Saavakin sitä sanoi. Ja moni muu. Ei ole kiire mihinkään, mutta pääsisi edes johonkin. Illalla tai huomenna täytyy päästä vähän pyöräilemään ja sitten viikonloppuna tapailemaan juoksua kävelyn kera. Pah, juoksen saman tien.
Perjantai-illan suurin urheilusuoritus oli kävely kotiin. Lauantaina olikin sitten aimo annos energiaa käytettävissä. Se kulminoitui seitsemän kilsan päässä kotoa. Polkaisin taas fillarista taka-akselin poikki. Se on jo toinen kerta. Painoni ei ole merkittävästi noussut, joten voimalla meni... heh. Nyt on sitten saldolla yksi juoksumaton hengiltä juokseminen (1998) ja kaksi rikki polkaistua taka-akselia (2004 ja 2006). Kävelin kotiin yllättävän zeninä. Illan suussa kävin taivaltamassa 5 km kevyttä. Polvi on hiljaa ja hyvänoloinen. Taas... I'm happy. Sunnuntaina juoksin kevyen 20 km. Polvi ollut moksiskaan. Tänään jatkuu.
Maanantaina kuntopiiriä hallissa. Kierrosten välissä juoksin kaks tonnia, joista jälkimmäinen kulki 3.38 aika väkinäisesti. Kuntopiirin alle kolmesatasia rullauksia. Tänään sitten varsinaisia vetoja. Rauhallisia tosin ja tasaisella. I'm alive. Osallistuin Jukan kanssa suunnistajien yhteistreeniin Kaarinan-Lausteen maastoissa. Siis ihan ulkoilureitillä. Vedin vain kaksi kymmenminuuttista osaksi siksi, ettei kunto ole hirmuinen ja osaksi siksi, että polvi heti hajoa tiukkoihin alamäkiin. Niitä Lausteella on jopa pari... Keskiviikkona vain vesijuoksua. 30 minuuttia rennohkoa puhinaa. Hautaan ME-yrityksen tältä erää tähän, Saavalle tiedoksi. Huomenaamulla joko vetoja (viissatasia) tai sitten kevyttä ja seuraava kehittävä jää lauantaille. Huomenna on Porin keikka ja siitä suoraan taloyhtiön kokous putkiremonttipäätöksineen.
Perjantaiaamulla vein auton huoltoon. Sen uuden siis. Juoksin Riosta kotiin pientä kiertotietä. Erittäin hienoa fiilistä aamuseiskalta oli tarjolla. Iltapäivällä hain auton takas. Pääasia, jonka takia se sinne vietiin, oli jäänyt tekemättä - hyvästä syystä tosin. Kun lähdin siitä kotiin tapahtui jänniä. Satakunnantiellä, keskellä matelevaa liikennettä, auton kaasu painui ITSESTÄÄN pohjaan ja mulle ei jäänyt tehtäväksi kuin painautua penkkiin. Sain tilanteen onneksi haltuun ennen kuin meille uuden karhea automme olisi koristanut jonkun toisen takapuskuria. Moottori huusi kaasu pohjassa ja siinä ei jäänyt jäljelle kuin kikkailla jarrun ja kytkimen kanssa seuraavalle bussipysäkille. Hitto jos olisi ollut liukasta/automaattivaihteinen auto. Ctrl+alt+dellin jälkeen kaasu ei palautunut ennalleen vaan väänsi täysiä koko ajan. Muutaman puhelinsoiton ja uuden restartin jälkeen kaasupoljin nousi käytettävien joukkoon ja ajoin auton takas Rioon. Saimme pienemmän kärryn tilalle. Toivottavasti huollon jälkeen on selvillä, mikä sitä vaivaisi, sillä vastaus "ei sitä nyt tiedä, mikä siinä on" ei herätä luottamusta ja turvallisuuden tuntua siirtyä sen hurjimuksen kanssa liikenteen keskelle. Millä skoudetkaan uskoo, että itsellään se kaasua painaa, en minä ylinopeutta/kolaria ajanut... Tänään reipas kymppi. Edellisestä on aikaa yli vuosi.
11/20/2006
Kortisoni, bestikseni
Piikkiä tuli. Ehdin vetämään Hesasta palaamisen ja Kurren vastaanoton välissä reippaan kympin, joten nyt voi hyvillä mielin himmailla muutaman päivän. Kurren luota poistuessa ihmiseen latautuu uskomaton määrä uskoa ja luottamusta. On se hienoa. Elämä on kivaa.
11/19/2006
Taas Kurren luo
Metalli-ilta puudutti. Slayer ei tuntunut enää niin kovalta jutulta livenä kuin joskus. Polvi ei tuntunut aamun työpyörässä lainkaan. Tänään siis juostaan taas.
Muttei juostu pitkään. Maanantaina Oravalle. Syö taas miestä. Nyt en edes hötkyillyt ja silti alamäki alkoi taas. Keskiviikkona piipahdin työreissulla Porissa. Karhu-viestin askelmerkit olivat edelleen paikallaan. Jos kerran polvi ärtyy hitaassa juoksussa, niin jäljelle jää vain kovat lenkit. Torstaina hyökkäisin suoraan heräämisen jälkeen reippaahkolle aamulenkille => ei kipua. Perjantaina juoksin pidempään, mutta hitaammin => lopussa alustavaa kipua. Lauantaina änkesin mukaan testijuoksuun, 5km kylmiltään 17.52 ja verryttelyt => loppuverskan lopussa polvi aika kipeä. Huomenna tarjolla ties mitä.
Maanantain Helsingin keikan jälkeen näen kuitenkin Oravan. Se on varmaa. Odottava olo. 17.52 lämmittää myös. Aatelkaa sitä. Sunnuntaina liityin Z:n, Tohon ja Hell'n (eli Raaston) seuraan pitkälle lenkille. Juoksin hieman knafit 25 km, joista viimeiset 5,5 keskimääräistä kovempaa. Kovemmassa vauhdissa polven kipua ei tunne, joten sepä on ilon aihe. Ehkä tämä meneekin juoksemalla ohi... Verta pakkiin.
Muttei juostu pitkään. Maanantaina Oravalle. Syö taas miestä. Nyt en edes hötkyillyt ja silti alamäki alkoi taas. Keskiviikkona piipahdin työreissulla Porissa. Karhu-viestin askelmerkit olivat edelleen paikallaan. Jos kerran polvi ärtyy hitaassa juoksussa, niin jäljelle jää vain kovat lenkit. Torstaina hyökkäisin suoraan heräämisen jälkeen reippaahkolle aamulenkille => ei kipua. Perjantaina juoksin pidempään, mutta hitaammin => lopussa alustavaa kipua. Lauantaina änkesin mukaan testijuoksuun, 5km kylmiltään 17.52 ja verryttelyt => loppuverskan lopussa polvi aika kipeä. Huomenna tarjolla ties mitä.
Maanantain Helsingin keikan jälkeen näen kuitenkin Oravan. Se on varmaa. Odottava olo. 17.52 lämmittää myös. Aatelkaa sitä. Sunnuntaina liityin Z:n, Tohon ja Hell'n (eli Raaston) seuraan pitkälle lenkille. Juoksin hieman knafit 25 km, joista viimeiset 5,5 keskimääräistä kovempaa. Kovemmassa vauhdissa polven kipua ei tunne, joten sepä on ilon aihe. Ehkä tämä meneekin juoksemalla ohi... Verta pakkiin.
11/13/2006
Voiko perjantaiaamu paremmin alkaa kuin pikkuraastolla Raastoluolassa. 5 km 17.55 siten, että eka kilsa neljää. Loput siis alle 3.30:tä. Aika helppoa muuten, mutta pohkeet olivat eilisestä saleilusta melko uuvahtaneet. Katsotaan kuukauden päästä. Tänään kuitenkin vilautin hampaita peilille. Lauantaina hinkkasin pyörää salilla. Tunnin. Seinää tuijottaen. Siitä ei jää paljoa muisteltavaa jälkipolville. Huomenna juoksen taas. Sitten huoltamaan Tohoa piiitkälle lenkille ja sen jäljestä Saloa kohti. Valokuvanäyttelyyn ja synttäreille. Vierailimme juuri elokuvissa. Pradaan pukeutuvan paholaisen äärellä. Streep teki mitä pitkin. Elegantiksi voisi ulkoasuaan myöten seesteisen niukasti näytellyttä tähtöä kuvailla. Nuoremmat jäivät jalkoihin. Liekö ihme. Hyvin oli taas tuotteita esillä.
Sunnuntaiaamuna kävin lumisateen keskellä juoksemassa kympin. Pitkästä aikaa lenkki ulkona. Hienoa. Oli seitsemäs juoksusuorite tauon päättymisen jälkeen ja kaikki tuntuu hyvältä. Paitsi kunto tietty, mutta muuten on aika bueno tilanne. Vielä kun moguli infosi epäsuorasti, että NIN-liput tulivat myyntiin jo tänään ja sain omani lunastettua, niin mikäs tässä loskan keskellä on hymyillä. Ei mikään. Illalla kuntopiiriä, huomenna esitelmää Tekesissä ja sitten illalla kevyttä raastoa. Keskiviikkona laivaseminaariin ja torstaina duunin strategiapäivään. Puuhaa on.
Puuh. Keskiviikko venyi laivalla kevyesti torstain puolelle. Heti laivan tavoitettua rannan suuntasin kohti seuraavaa palaveria. Siellä vierähti koko päivä. Torstaina illalla käänsin kelkkaa juoksun pariin, jossa juoksin piiiitkästä aikaa viissatasia. Jaksoin hädin tuskin kuusi kappaletta (1.30-1.32) ja yhdessä jopa jänistämäni tyttö pinkaisi kevyesti ohitseni. Sattuneesta huolimatta olin tyytyväinen siihen, että koneella on lähtökohdat kolmen vauhtiin. Kunnolla ei.
Perjantai kului töissä ja autokauppoja hoidellessa. Ostimme siis uuden auton. JAU:n oli aika mennä. Se parka. Hyvä ystävä. Lauantaina viihdyimme aamupäivän Reben ja Jullen seurassa, sitten siellä sun täällä ja nyt kello on 18.10. Enää ei lähde kova lenkki liikkeelle, sillä ke-pe yhteensä nukutut 5 tuntia vaativat veronsa. Vanha mies. Käyn kevyellä vitosella, leffassa ja sitten huomenna kiihdyttelen. Nyt on orastava iso väsy.
Sunnuntaina juoksinkin Jukin ja Andreinan kanssa 19 km ja jätin kiihdyttelyt sikseen. Polvi kipeytyi noin 17,8 km:n kohdalla. Seuraavan aamuna se oli edelleen varsin kipeä portaita kävellessä. ...kele. Tänään nokka kohti Tamperetta ja Slayerin sulosäveliä.
Sunnuntaiaamuna kävin lumisateen keskellä juoksemassa kympin. Pitkästä aikaa lenkki ulkona. Hienoa. Oli seitsemäs juoksusuorite tauon päättymisen jälkeen ja kaikki tuntuu hyvältä. Paitsi kunto tietty, mutta muuten on aika bueno tilanne. Vielä kun moguli infosi epäsuorasti, että NIN-liput tulivat myyntiin jo tänään ja sain omani lunastettua, niin mikäs tässä loskan keskellä on hymyillä. Ei mikään. Illalla kuntopiiriä, huomenna esitelmää Tekesissä ja sitten illalla kevyttä raastoa. Keskiviikkona laivaseminaariin ja torstaina duunin strategiapäivään. Puuhaa on.
Puuh. Keskiviikko venyi laivalla kevyesti torstain puolelle. Heti laivan tavoitettua rannan suuntasin kohti seuraavaa palaveria. Siellä vierähti koko päivä. Torstaina illalla käänsin kelkkaa juoksun pariin, jossa juoksin piiiitkästä aikaa viissatasia. Jaksoin hädin tuskin kuusi kappaletta (1.30-1.32) ja yhdessä jopa jänistämäni tyttö pinkaisi kevyesti ohitseni. Sattuneesta huolimatta olin tyytyväinen siihen, että koneella on lähtökohdat kolmen vauhtiin. Kunnolla ei.
Perjantai kului töissä ja autokauppoja hoidellessa. Ostimme siis uuden auton. JAU:n oli aika mennä. Se parka. Hyvä ystävä. Lauantaina viihdyimme aamupäivän Reben ja Jullen seurassa, sitten siellä sun täällä ja nyt kello on 18.10. Enää ei lähde kova lenkki liikkeelle, sillä ke-pe yhteensä nukutut 5 tuntia vaativat veronsa. Vanha mies. Käyn kevyellä vitosella, leffassa ja sitten huomenna kiihdyttelen. Nyt on orastava iso väsy.
Sunnuntaina juoksinkin Jukin ja Andreinan kanssa 19 km ja jätin kiihdyttelyt sikseen. Polvi kipeytyi noin 17,8 km:n kohdalla. Seuraavan aamuna se oli edelleen varsin kipeä portaita kävellessä. ...kele. Tänään nokka kohti Tamperetta ja Slayerin sulosäveliä.
11/02/2006
Raastoluolaan eka kertaa
Menin kai altaaseen. Kävimmekin frendaamassa Luodoilla. Jäi treenit sikseen. Tänään luovutin verta, vaikka elimistö laittoi kovin vastaan. Luovutus kesti siis jumalattoman kauan. Hemo oli 150, jolla kuopii pitkälle, kunhan pääsee kuopimaan. Tänään on vuorossa juoksua. Voi taivas kun olen odottanut tätä päivää. Siksi varmaan menin luovuttamaan vertakin juuri tänään... Nehän sopii yhteen...
Nautiskelin sateessa 8 kilsan verran. Verihukka tuntui hieman Karikon mäissä, mutta vauhti oli niin iisi, että henki ehti tasaantua nopeasti. Juki ja Andreina, Mika sekä Emilia ja Darby olivat juoksemassa kovia rundeja Karikolla samoihin aikoihin. Mukava oli heitäkin nähdä taas. Polvi on hiljaa, minä en. Seuraava juoksu oli lauantaina. Ruissalossa alkavan tuulisuman alla. Vähän viskoi luntakin välillä. Tosin vähän kuitenkin. Kymppi alle 4.20/km. Ei ihan helppoa. Sunnuntain auringossa tehtävä pyörälenkki päättyi ärräpäihin. Takakumi puhkesi ja pyöritys vaihtui 1.20 tunnin kävelyyn kotia kohti. Kiva keli oli kuitenkin.
Dublin vaihtui Helsinkiin. Hyvä reissu turistina. Maanantaina suoraan jäiseltä motarilta kohti Kuuvuoren portaita. Treenit alkoivat hyvällä otteella. Otin jäisillä portailla melko varovasti. Päälle kuntopiiriä hallilla. Juoksua yhteensä hieman vajaa kymppi. Huomenna pyörää sisällä tai ulkona. Seuraava juoksutreeni keskiviikkona. Huomenna on vielä lomapäivä.
Tänään on keskiviikko. Ulkona on jäätä. Minulla on polvi. Huono yhtälö. Menen matolle. Raastoluola avataan vasta huomenna. Nyt on sen suhteen kuitenkin hyvä mieli, kun jäi viime vuonna vähän vähemmälle tuo Raastoluolassa juokseminen. Tänä talvena sitä on tarjolla. Juoksua nimittäin. Mutta nyt Kelalle.
Hyvin tuli kelattua. Vedin VL:ää, 2/2 minuuttisia. Kova oli tarkoitus juosta rentoa vauhtia, joten jouduin pitämään kovan vain 3.20-3.25 tuntumassa. Jostain on nyt lähdettävä liikkeelle. Tänään pyörää ja salia. Huomenna vedän ensimmäisen harjoitukseni Raastoluolassa.
Nautiskelin sateessa 8 kilsan verran. Verihukka tuntui hieman Karikon mäissä, mutta vauhti oli niin iisi, että henki ehti tasaantua nopeasti. Juki ja Andreina, Mika sekä Emilia ja Darby olivat juoksemassa kovia rundeja Karikolla samoihin aikoihin. Mukava oli heitäkin nähdä taas. Polvi on hiljaa, minä en. Seuraava juoksu oli lauantaina. Ruissalossa alkavan tuulisuman alla. Vähän viskoi luntakin välillä. Tosin vähän kuitenkin. Kymppi alle 4.20/km. Ei ihan helppoa. Sunnuntain auringossa tehtävä pyörälenkki päättyi ärräpäihin. Takakumi puhkesi ja pyöritys vaihtui 1.20 tunnin kävelyyn kotia kohti. Kiva keli oli kuitenkin.
Dublin vaihtui Helsinkiin. Hyvä reissu turistina. Maanantaina suoraan jäiseltä motarilta kohti Kuuvuoren portaita. Treenit alkoivat hyvällä otteella. Otin jäisillä portailla melko varovasti. Päälle kuntopiiriä hallilla. Juoksua yhteensä hieman vajaa kymppi. Huomenna pyörää sisällä tai ulkona. Seuraava juoksutreeni keskiviikkona. Huomenna on vielä lomapäivä.
Tänään on keskiviikko. Ulkona on jäätä. Minulla on polvi. Huono yhtälö. Menen matolle. Raastoluola avataan vasta huomenna. Nyt on sen suhteen kuitenkin hyvä mieli, kun jäi viime vuonna vähän vähemmälle tuo Raastoluolassa juokseminen. Tänä talvena sitä on tarjolla. Juoksua nimittäin. Mutta nyt Kelalle.
Hyvin tuli kelattua. Vedin VL:ää, 2/2 minuuttisia. Kova oli tarkoitus juosta rentoa vauhtia, joten jouduin pitämään kovan vain 3.20-3.25 tuntumassa. Jostain on nyt lähdettävä liikkeelle. Tänään pyörää ja salia. Huomenna vedän ensimmäisen harjoitukseni Raastoluolassa.
Subscribe to:
Posts (Atom)
