Syksy taipuu pikku hiljaa

Tiistai oli avarampi päivä. Lähdin tosin töistä vähän myöhemmin ja illan VL venyi. Juoksin vielä Johannan kanssa ylimääräistä, niin eisellekin tuli kolmekymppiä. Viimeiseen 3,5 vrk:een on tullut melkein 100 km ja vedin vielä aamulla vetojakin. Viikonloppuna tulee juoksuun kuitenkin vähän esteitä, joten määrän alkuvauhti hiipuu vähän. Parempi vain, niin jaksan sitten kokonaan loputkin kovat viikot.
Torstaina oli viluisempaa kuin muutoin tällä viikolla. Aamulenkki S:n kanssa osittain usvaisella S:n aamulenkillä. Illalla reipasta. Reippaalla piti ihan hidastella. Pystyinkin hidastamaan "liian" kovasta vauhdista loppuajassa 2 sekuntia. Tänään en ehdi enää illalla juoksemaan, enkä huomenna, joten loppu viikko sujuukin yhden lenkin päivinä. Huomenna on S:n serkun ja sit Tohon ja Johannan häät. Kiirettä pitää. Sunnuntaina pitkän jälkeen Kuhankuonolle vähän kävelemään.

Lauantaina vedin Uudenmaantiellä kymppiä, joka kulki vaihtelevasti, mutta lopussa alle 3.20 vauhtia kuitenkin. Lauantai-iltana juhlittiin kaksissa häissä. Kakut ja tanssiminen jäivät vähän vähemmälle. Onneksi tälle vuodelle on jo tanssia osunut. Sunnuntaina pitkä alkoi jo kahdeksalta. Pasma veti Mikon kanssa aika tahtia. Keskivauhti oli mulle normaalia reippaampi, mutta juoksin silti 2.20 täyteen, jotta ainakin 30 km tuli plakkariin. Liian kovavauhtisen pitkän jälkeen sitten riensimme kohti Kuhankuonoa ja pienimuotoista kävelylenkkiä. Eilen tuli oltua liikkeellä joko juosten tai metsässä kävellen yhteensä 6 tuntia. Illalla ei ollut väsy vaikka odotin sitä noin 4 tunnin yöunien jälkeen.

Eilen kevyttä, joka painoi kuin synti. Päälle hieman kevennetty hyppely. Nuoripari Lehtinen toi illalla kakkua, mutta se oli pakattu turkulaisen tikkupeliseuran pussiin. Paha kuitti. Kakku tosin maistui hyvältä. Aamulla arvoin 70 m:n juoksun jälkeen ekassa risteyksessä, että onko se vitosen vai kympin paikka. Menin kympin, mutta vähän kovempaa. Illalla taas VL:ää ja kiireellä, koska illalla on myös järjestöjyräilyä tarjolla. Se kampa vähenee koko ajan.

VL kulki eilen vääräänkin suuntaan ennätyksen lailla. Tänään aamulla olisi lähtenyt viiskymppiäkin tosta vaan. Sen verran hyvä oli kulku. Tänäänkin illalla on taas kiire. Nyt ihan itse aiheutettuna. Lähdenkin tästä kotio. Kello on kohta 19.00, että kyllä sitä täällä töissä taas tulikin tälle päivälle oltua. Paljon on päivään mahtunut, Notkean Raivon lopettamista ja uudelleenherättämistä. Sellaista se on informaationjakaminen. Kiitos ja hei.

Illalla satoi. Oli hienoa. Joku oli kääntänyt fillarin lokasuojat ja se vähän ketutti. Vitutti suoraan sanoen. Aamulla oli taas kevyt olo. Iltapäivällä kiihdyttelen reippaasti. Merkki on nyt päällä. En saisi kai juosta alle 3.40 vauhtia lopussa. Harmillista, mutta pidemmällä tähtäimellä kenties hyödyllistäkin. Sen näkee sitten... Ekaan maratoniin pitkästä aikaa on runsas 2 kuukautta.

Kiihtyvä reipastelu oli hyvin helppoa. Nyt olen nukkunut rajallisesti, juossut enemmän kuin aikoihin ja töissä on hitonmoista. Silti jaksaa. Syyskuu vetelee viimeisiään, mutta ilokseni huomasin, että määrää tulee olosuhteisiin nähden tyydyttävästi. Näin olisi myös jatkuttava. Ehkä panostan taas nukkumiseen. Ainaisen tiukan aikataulun vuoksi venyttely ja muu tukiharjoittelu on nyt ollut viimeisenä kahtena viikkona vain mielikuvapainotteista. Siihen on tultava muutos.