Ruisriikki

Eilen arvoimme S:n kanssa Milanon ja Firenzen välillä. Päädyimme Firenzeen. Tämä tarkoittaa maratonia marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Sinne sitten.

Aamu ilman lenkkiä oli taas outo asia. Viime talvella siihen ehti jo tottuakin, mutta nyt on erilainen olo. Hyvä näin. Eilen töissä vallitseva muutoshurmos alkoi ahdistaa minimaalisesti. Pitää heittäytyä, mutta mihin? Ei tuloksiakaan synny vain tekemällä vain oikein tekemällä ja johonkin tähtäämällä. Ei jaksais moista. No, tänään on parempi meininki. Hyvän meiningin kunniaksi menin lenkille. Olisin mennyt muutenkin, mutta tämä kuulosti rehvakkaamalta. Kevyttä vain. Niin tein ja teen tänäänkin. Illalla oli urkkaliiton talousvaliokunnan palaveri. Ilmoitin itseni myös Ruisriikille. Kai sitä kympin vois juosta numerolapulla. Joka tapauksessa kevyen viikon kova on vuorossa lauantaina. Sataisipa oikein kunnolla.

Kevyt viikko taittui yli puolen välin. Eilen oli illan kevyellä hyvä myötäinen. Tukka silmillä ja takki tuulesta pullollaan. Juoksu on kuitenkin ollut kevennettynä varsin outoa. Ei raskasta, muttei kevyttäkään. Onneksi maanantaina pääsee taas jatkamaan vääntämistä. Se on niin huippua. Tänään kuitenkin täytyy vähän irrotella, jottei ole ihan tangentissa lauantaina. Taikka ei se mihinkään enää vaikuta - lienen ikijumissa. Lupasin hävitä Tuomolle alle 1,2 km kympillä.

Eilen kaks tonnia rantabulevardilla. Sinne ja takas. Tai oikeastaan väärinpäin. Siksi eka tonni menikin sokkona ja vasta toisella löytyi tuttu merkki. Molemmat n. 3.00 eli liian kovaa. Kuinkas muuten. Eka veto oli muutaman päivän koomailun jälkeen aika kaamosmaista. Toinen helpompi. Ehkä mä jaksa huomenna sitten paremmin. Tälle päivälle riittää aamuinen kymppi. Juoksin täydellisen usvan läpi. Sokkona. Kuulin askeleita ja pyörän mutten nähnyt mitään. Sitten kotinurkilla kiivastuin punaisia päin ajaville autoille ja menin yhden eteen suojatielle, vaikka ittelläni oli vielä punainen. Patitti sen verran, että nostin vielä sen ämmän lasinpyyhkijätkin sojottamaan kohti taivasta. Muuten oli aika rauhallista.

Ruissalon vajaa kymppi sujui kivasti. 9,8 km 32.56 ja jäin lenkkeilleestä Tohosta vain 1.46... Sunnuntaina taivalsin Tohon kanssa 32km ja illalla vasen polvi oli kettumaisen ovela. Seuraavalle aamulenkille lähdin tosin jo ennen kuutta ja hieman oli väsy kauniin syysaamun keskellä. Tänään strategiapäivällä oli välillä vaikea pysyä hereillä. Ja nyt pitäisi jaksaa kolme kovaa viikkoa... Maanantain iltapäivän harjoitus oli taas turvallisempi. Jouduin tosin juoksemaan Karikolla kun strategiapäivällä nautittu ateria sekoitti mahan tehokkaasti. Kävin istunnolla joka toisella kierroksella. Lieneekö sikalasta ruuan äärelle saapuneilla kärpäsillä mitään osuutta asiaan. Pystyi tästä huolimatta tekemään hyppelyharjoituksen aika hyvin. Fiilikset töiden suhteen tummuivat entisestään.