10/24/2006

Väsy

Maanantaina oli iso väsy. Aiottu kuntopiiritys siirtyi illalle. Ihan helposti. Istuin kuitenkin illalla vielä töissä. Työstämäni tutkimus alkaa olla osaltani ihan pian valmis. Se onkin sitten jo kolmas valmis homma tälle syksylle. Luovuudesta viis, meikä painaa tätä ihan linjaduunina. Keväällä alkaa vähän opetustakin. Sekin olis hyvä saada suunniteltua valmiiksi ennen vuodenvaihdetta.

Illalla ulkoilin vaatimattomat 2,5 km ja päälle raastava jalkajumitus. Tiistaina aloitin aamun lepäilemällä ja morkkikseen väänsin 45 min kuntopiirin. Illalla ehkä pyörää kun on näin lämmintä nyt. Hidas eteneminen juoksun kanssa syö. Aluksi syö se, ettei pääse lainkaan juoksemaan ja sitten syö, kun pitää edetä niin maltillisesti. Kohta syö se, kun ei kulje. Myös noheva pelko jäytää koko ajan, että kestääkö jalkaa enää sitten kun pitäisi alkaa harjoittelemaan oikeasti. Parasta lienee suhtautua siihen niin, että sen näkee sitten. Iso-pomo innostui eilen bloggaamisesta. Tiedä sitten mitä se tarkoittaa. Lisää töitä meille kaikille?

Voi piru. Nyt on kysymysmerkki Dublinin reissun perässä. S:n pohkeessa todettiin lauantailta repeämä ja saldona kuukauden tauko juoksusta. Dublinin maraton olisi siis ensi maanantaina. Illalla on palaverin paikka. Toisinto vuoden takaa? Heh. Ilouutinen kantautui Porvoon suunnalta, kun kerrottiin saadun jälkikasvua. Isosti onnea!

Dublinin keikka peruuntunee. Lomaa pidämme silti. Eilen oli lämmin keli, mutta vesisateen ja vastatuulen yhdistelmänä pyörälenkin lopussa tuli vilu. Polvi on hiljainen. Seuraava lenkki vasta huomenna. Toiveissa muuten on, että joulukuusta lähtien saisin kertoa jotain jo juoksutreeneistäkin. Tänään kävi mielessä, että pitäisikö - kunnon niin salliessa - lähteä ulkomaille harjoittelemaan vielä kerran. Ajatus ei onneksi viipynyt mielessä kovin kauaa,, vaan heräsin ennen kuin kuola alkoi valua. Ruuan jälkeen vain iskee välillä rankka väsy. Varsinkin tänään, kun sain kunnian syödä rahtusen liikaa. Myönsin kunnian ihan itse. Päivänpolttavana asiana totean, että autot koulun parkkipaikalla näyttävät väsyneiltä. Harmaa taivas antaa odottaa. Onneksi sain Underworldin takaisin. Sillä selviän taas läpi tämänkin päivän.

Elämästä tulee pikku hiljaa helppoa, sillä
tätäkin on jo myynnissä. Ehkä juuri siksi laskeudun tänään altaaseen. Pelottavaa, mutta Saavalaiselle vain tiedoksi, että pieneen aikaan SE-iskua ei tule. Ei ainakaan tänään.

No comments: