Turhautuminen jatkuu, muttei se niin pahaa ole. Kuukausi vielä taukoa juoksusta. Tosin Nizzassa muutaman hetkenä ilmeni, että kuukausi voi olla toiveajattelua. Ihan sama. Nyt on näin.

Nizza oli hyvä nähdä. Workshop pelitti ihan reilusti. Hyviä sessioita ja kohtalaisen hyvää kommentointia pitkin päiviä. Jatkoksi oli mahdollisuus nauttia Nizzasta S:n kera muutama tunti, yhteensä kaksi vuorokautta. Lauantaina vuokrattiin skootteri ja ajateltiin pitkin rannikkoa Monacoon ja eksytimme itsemme sinne(kin). Käveltyä tuli riittävästi.

Tänään palaan pyöräilyn äärelle, huomenna ehkä altaaseen pitkästä aikaa. Maanantaina petrasin raivolla ja raastolla Kauselan lenkin (22 km) parasta pyöräaikaa vajaalla neljällä minuutilla. Kivaa oli kun reidet suorastaan huusivat armoa, mutten sitä juurikaan tarjonnut. Marvil ei ole kyllä mikään pikakiituri, enkä minäkään mikään Cippolini ole, mutta nyt ainakin osa mummoista pysyy jo takana... Nyt varsinkin kun on ehdat Bilteman slicksit alla...

Tiistaina kuritin lisää salilla. Parasta tämänpäiväisessä keikassa oli se, että kykenin polvispesiaalin jälkeen vesijuoksemaan jo kymmenen minuuttia ilman polven kipeytymistä. Pienestä iloja, pienestä! Mutta sitten... Tämä tutkimuksen tekeminen ja erityisesti aineiston keruu on välillä varsin huvittavaa. Erityisesti tutkijan näkökulmasta. Kun kyselyyn vastaa, ei tarvitse sen jäljestä enää karhuja odotella, eikö? Näin se menee ainakin teoriassa, A vaikuttaa B:hen?. Tosin tällä kertaa oman ongelmansa mukaan tuo myös toimeksiantajan tilastointi, jossa sama henkilö voi olla mukana kahdella listalla. Silloin pitäisi kuitenkin muistella "jopa" viimeisen 6-10 kuukauden aikana tapahtuneita juttuja, että onko hakenut lisää jotain vai ei. Niin ja jos lähes "näppärän" vastineen kirjoittamiseen kaikkine hienoine sanankäänteineen menee lähes yhtä paljon aikaa kuin kyselyyn vastaamiseen, so why even bother? Ihan sama. Teen vain työtä käskettyä, ja kun teflon viskoo sonnat sivummalle, niin ei se paljoa helistä. Mutta ilman muuta noin aistikkaalla käytöksellä selviää pitkälle. PITKÄLLE! Tosin kyllä minuakin tästä ylimielistelystä vielä rankaistaan, mutta hei ... tämä on jonkun työtä... Ja kyllä se tosi kettumaiselta tuntuukin vastaanottaa jopa KOLME (3) meiliä samalta lähettäjältä. Pitää vain kestää, sillä paljoa tämän rankemmaksi elämä ei enää muutu. Blaah, se siitä. Anteeksi vain jos vahingoitin herkkiä mieliänne lähettämällä teille SÄHKÖPOSTIA.

Tänään lepoa. Jalat todella tohjona eilisestä rankaisusta. Polvi hiljaa. Kestää jo vähän venytystä. Näin tänään kadulla vanhan tutunkin vuosien takaa. Saman, jonka kanssa seiniä maalailtiin silloin joskus. Raasto.com'n palaveri/saunailta lähestyy. Tiukat suunnitelmat tulevaisuudelle. Ja kesä on voimissaan. Enää puuttuu vain kuuma asvaltti tossujen alta. Tai oikeastaan ne terveet jalat niistä tossuista...

Torstai alkoi tunnin kevyellä pyörällä, jotta saisin paikkoja hieman auki. Pystyn melkein jo menemään kyykkyyn ilman, että polvi vihoittelee. Tauko jatkuu. Pre.