Tiukkaa tahtia

Varasin ajan Kurrelle, just for a second opinion. Eilisessä raasto.com'n kokouksessa minut varmistettiin monella äänellä, että niin kannattaa tehdä. Ei siihen sitten ollut vastaansanomista. Seuraava polven kopelointi on ensi viikolla. Sitä ennen joudun Itä-Suomeen istumaan. Puuh. Onneksi nyt on tulipalot sammuteltu ja tasainen, suunniteltuun (!) ajankäyttöön perustuva työrupeama edessä. Tässä alkaa vähän köhiä jo. Koko kevät on ollut diabolista ryynäämistä ja researchaamista, ja kun kanava purkaa paineita on ollut jo 8,5 kuukautta jumissa niin kyllä sitä lomaa jo odottaakin. Piru sentään, Japani näytti ottavan Australialta nokkiinsa ihan reilusti, jos tähän väliin tällaisen kommentin sallii jäävän. Seuraava treeni ehkä aamulla ennen junan lähtöä.

Kyllä. Ehdin ennen junaan nousemista tykittämään aamuauringossa tunnin pyörää. Loppupäivä sujui muuten aivan oudoissa merkeissä Helsingissä. En olekaan ennen kuullut globalisaation ja ergonomian mahtuvan niin nohevasti samaan lauseeseen. Nyt kuulin. Seminaarisemantiikkaa parhaimmillaan. En jaksanut edes nyökkiä samanmielisen hyväksynnän merkiksi. En ollut mistään samaa mieltä. Olin aivan väärässä paikassa. Aivan väärässä. Keskiviikkona kuvasin koko päivän ja illan EDE-päivää tai enemmän vain ihmisiä siellä. Ehdin onneksi pyörälle ennen iltaohjelman alkua. Kova tuuli kävi vastaan. Tänään polvi oli aamulla herkkänä. Jätänkin tänään kaiken urheilun muun paitsi penkki sellaisen ohjelmasta. Odotan innolla ensi keskiviikon Kurren tapaamiselta.

Viikonloppu vierähti Jukolaa seuratessa. Mut oli päästetty tapahtumavalokuvaajaksi, joten mun varassa kisojen onnistuminen ei ollut... ü Niin tai näin, niin tuo tapahtuma värisytti. Salossa jos jossain oli viikonlopun aikana aito urheilujuhla. Hieman jopa kateelliseksi vetää suunnistajien touhu - yhteisöllisyys ja seurahenki. Niitä en ole noin aitoina todistanut varmaan koskaan. Vaikka Urkkaliitossakin ja ainakin Big Bossissa on ollut hetkensä 90-luvulla, ei se ollut tuollaista lähimainkaan. Suunnistusporukka on omaa sakkiansa, joka ei vikise? Tilaisuus olisi ollut lähimain yhtä onnistunut kaatosateessakin, uskon. Tosin on kestävyysjuoksussakin vastaavaa henkeä, että keli ei este ole, mutta tuo yhteinen missio jää kyllä meillä selvästi altavastaajan asemaan. Karhu-viesti taitaa olla nykyään ainoita sellaisia yhteisiä ponnistuksia. Ja sielläkin on 5-6 kisajoukkuetta. Nooh, ei nykyään juoksijoita paljon enempää olekaan. Mä taidan olla jo vanha kun kiinnitän näihin huomiota.

Valokuvia tuli otettua jonkin verran. Saas nähdä, onko niistä enää iloa järjestäjille. Tulipahan treenattua kuvaamista, jollei muuta. Polvi heräsi henkiin tarpomisen seurauksena. Ehkä siksi näinkin taas amputointiunta. Hyvin alkaa tämäkin viikko. Ja sitten oli taas Hesa-päivä, ja oikeille töille oli aikaa vain vähän kuluvalla viikolla. Huomenna on myös odottamani Kurre-päivä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että torstaina juoksisin (vaikka sitä salaa toivonkin), mutta toivottavasti polven tilaan ja juoksujen tulevaisuuteen tulisi selvyyttä nykyistä enemmän.