Ensimmäinen duunipäivä eilen. Ei saanut kunnon otetta mistään. Virkamatkamääräyshakemuksia täyttelin. Loppuviikoksi Tukholmaan, maanantaina Helsinkiin ja kuun lopussa Nizzaan. Nizzaan otan jo ehkä tossutkin mukaan. Samalla eilinen oli pidemmän ajanjakson kulminaatiopiste. Pääsin pyörällä töihin! Sen kunniaksi menin myös Kauselan lenkin illalla. Viime vuonna tuohon meni ekalla kerralla 55 min. Nyt kului 53 min. vaikken polkenut täysiä. Olenhan kovassa iskussa... Vastatuuli ja orastava maitohappo jaloissa.... Hiki ja pulssinnousu.... Jumalavite, mikä fiilis pienestä fillarilenkistä voi tulla!

Tänään duunipäivä alkoi valokuvaamisella. Siksi pitääkin älähtää sinne ajoissa, että ehtii niitä töitäkin... Voittaja-fiilis. Ykkös-meininki.

Nopeasti ne fiilarit muuttuvat. Kun pyöräilin töihin RAUHASSA alkoi polveen tuntua samalla tavoin kuin tammikuussa. Ryssinkö mä nyt tämänkin. Helvetti. Helvetti!

Hah. Hiemanko olen hermona tästä. Illalla pyöräily sujui taas suht noirmaalisti ja sitä riittikin. Salilla huomasin kamojen olevan kotona ja käväisin hakemassa ne. Alkuverryttely sujui kiireellä. Kuntoutukseen tuli nyt muutama lisä: stepperi ja painotanko. Stepperiä ryin alussa 10 minuuttia. Huh. Sitä jos vetäisi kuusi tuntia niin kuolisi. Erinäisissä liikkeistä polvi ei ollut moksiskaan, mutta viiden minuutin vesijuoksun jälkeen homma oli selvä. Illalla polvea kolotti. Itse asiassa kipeily tuntuu siinä polven sisäsyrjän sisäänmenoaukossa, joten lienee normaalia. Sen kohdan "nypykkä" lienee hinkkaava polvea käytettäessä. Ihan sama. Kymppi-fiilis!!!

Ja Marvil kulkee. Pyöräilijöille ja muillekin nykyiset harjoitukseni tuntunevat lasten leikiltä, mutta niillä on hyvä tarkoitus. Eilen pyöritin 1.20 tasaista. Mäissä pulssi käväisi jo 170:ssä. Että mikä fiilis... Muutaman tunnin päästä nokka kohti Tukholmaa. Otin kameran mukaan niin voin kompensoida sitä, etten pääse vielä lenkille. Tosin otin mä lenkkikamatkin mukaan, mutta niitä aion käyttää sillä salilla minkä sitten löydänkään...