Haaaaaaa

Takaisin Suomessa. Nukuin viimeisen viiden vuorokauden aikana 2-3 tunnin unia. Ei mun keho sinne Bostoniin ihan niin vain sopeutunut. Onneksi ei ollut kisaa tiedossa. Vinkkinä USA:aan matkaaville, että ainakaan paluumatkalla ei kannata laittaa pommia kenkään.

Eilen kun menin nukkumaan, olin ollut hereillä 35 tuntia putkeen. Ja aamulla piti lähteä Itä-Suomen pääkaupunkia kohden. Nyt olen sieltä takaisin. Ihan just on pakko päästä nukkumaan. Huomenaamuna ortopedi kopeloi polveani. Nivelreumalääkkeen syöminenkin loppui tänään. Suomi on muuten kiva maa. Land of the proud and free oli tosi free. Visa, maahantuloilmoitus laskeuduttaessa ja pois lähdettäessä strip-search. What's your business?

Kävin aamulla ortopedillä, jonne sain ajan ja lähetteen työterveyslekurin kautta. Voi naama sentään. Jos tarvitsee tähystää, niin sitten tähystetään. Jos ei tarvitse, niin sitten ei tähystetä. Ei se niin vaikeaa ole. Ajaessa takaisin töihin menin suoraan Mehiläisen vastaanottotiskille kulkematta lähtö-ruudun kautta ja varasin ajan Jonesille. Huomiseksi. Aamulla siis kävin myös juoksemassa 2,5 vkon levon ja lääkityksen jälkeen = polvi on edelleen paskana. Töissä olikin sitten hilpeä päivä. Mulla oli aikaa kahden tunnin verran, mutta palaveri kesti VAIN 5,5 tuntia. Se oli sitten siinä.