Maanantaina osallistuin pitkästä aikaa triatleettien kuntopiiriin. Hyvä homma. Jalkaa tuli käyteltyä voimalla. Kovaa vauhtia se ei vielä oikein kestä. Askel on silloin varovainen, ja siksi ehkä Sökö pysyikin verryttelyssä peesissä...

Keli muuttui nopeasti. Jos vielä loputkin loat menevät mennessään, niin Japanin matkailijoita odottaa samanlainen keli kuin lähtiessään oli. Eivät ole kokeneet kevyttä jäätä. Aamun kymppi katkesi kutoseksi. Ei pystynyt. Ulkoreisi alkaa olemaan kunnossa, niin myös pakaran sivu. Enää vain gluteus mediuksen kun saa auki niin sitten. Kyllä on niin perhanan vaikeaa ollut tämän homman kanssa. Nyt on kuitenkin aika hilkulla. Jos vain maltilla pystyy, niin sitten ehkä. Nyt ainakin voisin juosta jalan paskaksi ihan helposti. Ei tosin ole tarvis.

Eilisessä akupunktiossa tuntui mediuksessa helpotus. Huomenna piikille. Tänään käyn kokeilemassa kuin paljon tuntuu. Piikin jälkeen fysioterapeutille tsekkaamaan, ovatko pohjalliset yliohjaavat ja samalla edistämässä kiputilan pitkittymistä... Eilen juoksin noin sata metriä. En sitten vääntänyt väkisin kipeällä lonkalla. Tänään siihen laitetaan kortisonia. Mihinkä kohtaan... Heinosen Olli on kyllä ollut avulias ja kärsivällinen tämän(kin) vamman kanssa. Marraskuu etenee nyt piikittelyn merkeissä. Itselleni piikki osui lonkan seudulle. Ehkä nyt sitten pian pääsen laahustamaan teille ja matolle.

Taas oli maanantai. Ihme touhua. Rutiinitonta haahuilua. Tänään voinen jatkaa elämää piikittelyn jälkeen. Pää hajoaa jos ensimmäiset askeleet sattuvat. Se kuulemma röntgenin paikka seuraavaksi...

Juu ei pelittänyt. Jalka/pakara/lonkka oli aiempaa parempi, vaan kaukana toimivasta. Enpä tiiä. Kävin aamulla raastoluolassa juoksemassa vitosen ilman pohjallisia. Piikitetty kohta ok, vaan jostain vielä kirraa. Vaikea sanoa mistä, kun yksikään kohta ei varsinaisesti tunnu kipeältä. Kauniisti sanoen vituttaa reilusti. Taas... Huomenna taas pitkästä aikaa Walliuksen luo.

Iltaisella akupunktiolla oli kaksi hyvää seurausta. Jalka rentoutui ja Kirsi rohkaisi mua olemaan kokeilematta juoksemista 18 vuorokauteen. Ehkä mä sitten jo voisin uskoa, että todellinen juoksulepo ja vamman aiheuttaneiden heikkouksien poistaminen on mun päätreeniä seuraavat kaksi viikkoa. Ja sitten. Jouluaaton pitkälle lenkille. Se on loppuvuoden päätavoite. Jotenkin tämä talvi alkaa muistuttamaan vuoden takaista... Tosin viime vuonna jouluaattona ei ollut muuta mahista pitkälle lenkille kuin pyörän selässä..