Vesijuoksun SE

29.12. juoksin vesijuoksun uuden SE:n 6.00.10. Epävirallisen tietenkin. Lenkistä teki kokemuksen se, että juoksin sen yksin. Epätoivoisin hetki tuli jo 1,5 tunnin kohdalla, mutta jaksoin loput 4,5 tuntia ihan helposti. Perjantaina kakkosissa mummot hurrasivat palautusten aikana. Olenko nyt urani huipulla?

Jalka tuntuu pitkästä aikaa ihan hyvältä. Turvonnut on vieläkin, mutta aamulla kykenen jo astelemaan sillä kuin isäntä. Jalkapohjaharjoitteet ovat tehneet tehtävänsä ja hallitsen vasemman jalan jalkapohjaa jo hieman. Taikinan vatkausta sietänee tehdä kuitenkin lisää. Henkisesti olen syvältä riekaleina edelleen. Epätietoisuus mahdollisesta juoksu-urheilun jatkumisesta elämässäni kalvaa lähes joka hetki. En yksinkertaisesti kykene vieläkään käsittelemään tätä kunnolla. Hermot ovat välillä aivan tiukoilla, vaikka asiat ovat kohdallani hyvällä jamalla muuten. Pääni on paha jätkä.