Maastokisa

Tänään juoksinkin sitten kisamielellä, enkä mitään reipasta. Ja vielä ehtaa maastojuoksua mudassa, muutamassa joessa ja puunrunkojenkin sävyttämällä reitillä. Reitille mahtui kolme aivan armotonta mäkeä, joista viimeisessä havaitsin jopa käveleväni. Etenin siten nopeammin. Otin takkiin joltain maajoukkuekaverilta, joka muuten myös käveli lopussa. Eipä siinä, viimeisissä alamäissä ei ollut mitään jakoa hänen loikalle. Kaveri rynni alamäkeä kuin korskea hirvi. Osan matkaa jopa lensi yli puunrunkojen. Keskittymiseni herpaantui hämäännyksestä, mutta oikeasti kunto petti. Olin viimeisellä maililla lopen uupunut. Kisalla oli pituutta noin 9 km ja se tuntui välittömästi maalissa. Maalisuora muuten päättyi suoraan isolle maantielle, joten ehkä oli terveydelle hyväksi, ettei sieltä puskista kirinyt suoraan autojen alle.