Jep. Ei eilinen kisa nyt hirmuista lentoa ollut, eikä toivottavasti kauden parastakaan, mutta eipä sillä nyt merkitystä. Tyytyväisin olen viimeisen pariin mailiin kun juoksu tuntui taas juoksulta - ilman kirraamista, ilman painavia jalkoja sun muita ruikutuksen kohteita. Keskivauhtia (3.35/km) hidasti kolmannella maililla suoritettu tyhjennys, mutta ilman sitäkään reissu ei täyttä lentoa olisi ollut. Ehkä se vain pelasti loppumatkan. Ennen kisaa en tosiaakaan ollut varma maaliinpääsystä, mutta kisasta jäi kuitenkin hyvä fiilis. Taisin olla ikäisistäni neljäs ja koko kisassa sijalla 65. Nyt vain kuin saisi monen vuoden jälkeen treenattua edes kolme kuukautta ilman taukoa, niin voisin hymyillä ihan vain jo siitä syystä. Sitä hymyä odotellessa...
Kisatapahtuma oli oivallisesti järjestetty D.C:n keskustaa hyödyntäen. Autot tipotiessään, ei harhailevia pyöräilijöitä ja jalankulkijoita reitillä, ei koiranulkoiluttajiakaan. Reitti oli tasainen ja sisälsi vain kolme tiukkaa 180-käännöstä. Mutta siltikin reitti oli vain juoksijoiden käytössä. Vinkkiä vain joillekin...
Juoksija ja wannabe
No comments:
Post a Comment