Jep, jep

Jalka on nyt sitten ihan päin helvettiä. Viikossa sain sen tiukkaan iskuun. Ihan runttuun siis. Hieronnan jälkeen alkanut vika on nyt ilmeinen. Otan muutaman päivän rauhassa = ilman juoksemista. Jos ei sillä tokene, niin sitten lekurille. Ei tässä mitään hätää, peiliin vain pitää katsoa välillä. Tiistai jatkuu levolla. Illalla vois piirittää kuntoa.

Illalla jalka oli entistä huonomassa vedossa. Ei se nähtävästi pidä työstäni. Olin itsekin illlalla tosi hilpeällä päällä. Tänään aamulla tilanne oli jo parempi ja ennen ultraääntä paikallistin hyvän kipukohdan. Ehkä se tästä. Hävettää ajaa 2,5 km töihin AUTOLLA, mutten pysty polkemaan tai kävelemään! Ja nousta tänne pääkallopaikalle hissillä. Voi sun. Yöllä oli satanut lunta. Nyt olisi ollut tarjolla ensimmäinen todellinen raastokeli. Nautin siitä myöhemmin.

Torstaiaamuna jalka antoi toiveita paremmasta. Kipua esiintyy edelleen. Ongelma on myös siinä, että kipun hälvettyä ongelman lähde lienee edelleen tallella. Huomenna menen manipuloitavaksi. Kuulostaa haastavalta. Eilen piiritin kuntoa ja venyttelin, tänään aamulla vain kuntopiiriä ja ultraääntä. Kipua esiintyy edelleen ja juoksuaskeleen ottaminen ei tunnu oikealta vieläkään. En sitten juokse. Perhana!

Hienoa! Nyt löytyi ongelma, sen syy ja korjausmetodi. Muutamaan päivään en vielä pysty raastamaan, mutta sitten kun pystyn, niin sitten raastan. Nyt täytyy hoitaa tämä kuntoon tai muuten olen taas telakalla kun muut rientävät Karhussa. Firenze on tuossa lähellä ja sinne mennään, sillä mitä on. Lauantaina kuntopiirin ohella palasin piiitkästä aikaa altaalle. Hyi hitto! Vesijuoksu puuduttaa gluteus mediusta riittävästi, joten jää kosteat lenkit väliin pieneksi aikaa. Tänään olin Somerolla seuraamassa hölkkää. Nyt oli paha hetki. Onneksi S voitti naisten sarjan.

Maanantai alkoi kuntopiirillä. Jalka oli asteen parempi. Pystyin kävelemään portaita alas kivuitta jo kolme kerrosta ja polkemaan pyörällä hikeen asti. Tämän huomaavat myös kollegani tänään, kun alan taas puhumaan. Olen ollut pari viikkoa mykkänä töissä. Jospa jalka kestäisi kohta juoksua. Sen näkee sitten kun on kohta. Töissä jatkuu vääntäminen. Nyt ehdotellaan tutkimusjohtajan kaltaista työrupeamaa. Mitenkäs, kun opiskelin tuossa tutkijaksi, voisinko sen sijaan tutkia? Viime viikolla tupsahtanut lumi tiessään ja taas on lähes 10 astetta lämmintä. Juoksemattomuus terveenä ja pitkälti liikuntakykyisenä on henkistä raastoa.
Sama ruikutus jatkuu. Vaan ei koko päivää. Jälleen kerran Heinosen Opalla oli aikaa tsekata tilanne. Hyvä näin. Kohta takaisin tielle? Tiistai-ilta venyi järjestöjyrähommissa lähemmäs 23.00:a. Sairasta puuhaa. Keskiviikkona piiritin taas kuntoa ja lisäsin venyttelyä. Eilen aloitettu vahva lääkitys tuntuu auttavan jumilukkoon. Huomenna uskaltanen käydä kokeilemassa 10 minuutin hölkkää...? 3,5 viikkoa Firenzeen.

Taas se alkaa

Juoksin kai parikymppiä. Parikymppiä my ass. Jalat olivat sellaisessa vedossa, että kympissä oli tekemistä. Olin töissäkin pitkään. Onpa hienoa. Hitto kun voisi syyttää tästä vaikka naapuria, mutta kun ei voi. Oma moka. En kyennyt myöskään hyppelemään vasemman ulkoreiden ja pakaran outouden vuoksi. Tänään iltapäivällä on uusi tsekkaus.

Jätin eilen toisen harjoituksen tekemättä. Ihan vain siksi, että vasen ulkoreisi/pakara saa ylimääräistä palautusta ja siksi, että tänään jatkuvat treenit alkaisivat taas sujua niin kuin pitäisi. Kyllä piti perustella päätöstä monta kertaa. Nuts.

Torstai on toivoa täynnä. Niin oli eilenkin. Eka varsinainen treenipäivä pitkästä aikaa (lue = maanantaista). Aamulla kymppi, illalla kaksi, jossa upotettuna TV 15 km. Leppoisa meininki, vaikka illan treenistä jäi vähän kumma olo. Tähän asti olen juossut 15 km:t kiihtyvinä, nyt tasavauhtisena. Vauhtia oli 3.35, vaikka piti mennä 3.40-vauhtia. En saanut oikein kalibroitua vauhtia missään vaiheessa. Ehkä viikon päästä sujuu hallitummin. Tänään ei painanut pätkääkään, vaikka niin kuvittelin illalla. Pakara/ulkoreisi-yhdistelmä on kuitenkin kipeä edelleen.

Lauantaina juoksin uudistetun VL:n. Nyt oli ja on vuorossa tonneja. V meni sub 3.30 ja L neljän hujakoille. Tästä treenistä jäi hyvä fiilis. Ulkoreisi oli edelleen ei-hyvä. Tänään juoksin normaalin 32 km lenkin. Jouduin pysähtymään venyttelemään ulkoreittä kolmasti. Lenkin jälkeen tosin se ei tuntunut miltään. Tulehduslääkettä ja ultraääntä. Vähän typerä homma. Jaki oli puolestaan juossut hyvin tänään Venetsiassa. 2.21.43 on hyvä suoritus sairastelun jälkeen.

Mattotesti

Testi kulki alussa ihan kivasti, mutta Ruissalon mäissä alkoi vauhti hiipua. Takaisinpäin tultaessa hyydyin 15 sek. Pieni pettymys painoi, mutta en ole juossut testissä kuin kerran kovempaa. Eilen rullasin Tohon kanssa pitkän ja tänään iltapäivällä on tarjolla raastoa matolla.

Mattotesti oli nyt mun frendi. Anakynnystä myöten kunto on petraantunut. Aerobinen on "palautunut" taas alle neljän vauhtiin. Olen melkein yhtä hyvässä iskussa kuin 1998 keväällä. Silloin juoksin ennätykseni. Mutta nyt on nyt. Mieli on hyvä, joten mikäs tässä.

Illalla änkesin hierojalle. Tiistaiaamu kajasti yhtä koleana kuin eilenkin. Jossain kohdin tuntui jopa ihan viileältä sumuinen ilma. Illalla juoksen vaikka kevyen parikymppisen ja hyppelen päälle. Täytyy palautella eilisestä mattotestin ja hieronnan yhteisrasituksesta. Hieronnassa tunsin pienen napsun vasemmassa pakarassa. Torstaina jatkuvat kovemmat treenit.

Rullaan, rullaan

Ensi viikolla on seuraava mattotesti sitten kesäkuun puolen välin. Toivon ja tiedän, että edistystä on tapahtunut. Kiva käydä tsekkaamassa, kuinka paljon harjoittelulla on kyetty petraamaan puutteita. Hyppely on varmisti lähes yhtä heikko kuin aiemmin, mutta juoksu ainakin tuntuu pelittävän ihan eri tavalla nyt. Ilmankos, onhan testien välillä viihdytty tiellä runsas 2000 km.

Eilinen reipas sujui paradoksaalisesti. Toisaalta kulki, toisaalta painoi. Juoksin ilman kummempaa yrittämistä parhaiten (ka. 3.44/km) tässä treeniputkessa. Silti olisi voinut olla helpompaakin. Reenin jälkeen olo heikkeni muutamassa tunnissa aika typeräksi ja illalla olikin sitten kurkku ihan reilusti kipeä. Jätin aamun ja jättänen illan juoksut väliin. Keskityn tuleviin hautajaisiin ja ehkä karonkan jatkoille myös. Jos olo on parempi huomisaamuna, niin isken parikymppiä ennen kuin laiva lähtee (8.45) sinne järjestöjyräilypalaverille. Nyt on kyllä sellainen olo, että hyvä kun jaksan suoraan laivalle. Näin se menee: up and down. Tänään oli tosin mielenkiintoista havaita, että lepo/ortostaattisen pulssin seuraaminen tosiaan toimii. Tänään o oli 20 pykälää normaalin yläpuolella. Jos olisi ollut vähemmän laiska tässä muutamana aamuna, niin olisi huomenna jarruttaa jo muutamaa päivää aiemmin.

Juoksut olivat jäässä perjantain ja lauantain. Ei pahemmin juostu kovaa, eikä kerätty kilsoja. Sunnuntaina kävin jo kokeilemassa kahta lenkkiä, mutta tänään tyydyn vain yhteen. Nythän on kevyt viikko. Mattotesti siirtyy ensi viikkoon, jotta testistä saa mahdollisimman paljon irti. Nyt sitä ei saa. Parin päivän aktiivisen limanerityksen jälkeen ei lähde. Se on aika varmaa. Lauantaina on harjoittelukauden eka testijuoksu Ruissalossa. Ehkä pääsen maaliin asti.

Otin muutaman päivän rauhassa, eikä kone kyllä toimi ihan kunnolla, mutta lenkki, hyppelyt ja lyhyet mäkivedot sujuivat taas tyydyttävästi. Tänään aamulla keli oli edelleen lämmin. Tänään illalla en mene juoksemaan, vaan piiritän kuntoa sen sijaan. Huomenna kevyttä irrottelua, jotten olisi lauantaina ihan jämähtänyt. Flunssa lyhykäisyydessäänkin teki olon aika koleaksi, joten aikalailla arpapeliä on lauantainen kulku. Sama se, sehän on testijuoksu.

Kevyt viikko sekottaa pakkaa edelleen. Eilen juoksu oli helpompaa, tänään vielä helpompaa. Kuitenkin päivärutiinit ovat ihan tiessään. Ihme hommaa. Töissä on tajutonta. Kohta menen haastattelemaan KeKen pj:tä ihan työn merkeissä. Hallelujaa. Kakkoset muuten lipsahtivat 6.30:een. Aika ilmaiseksi vielä. Hengityskin pelasi ihan kivasti. Odotan taas ensi viikkoa innolla.

Paikat natisevat

Lauantain kova oli taas tutun turvallista juoksua. Hieman päälle 34 minuutin. Eipä siinä sen kummempia. Sunnuntaina vedin pitkän lenkin (32 km) vähän reippaammin, 3.55 ka. vauhtia. Tohon kanssa juostuun lenkkiin kului aikaa runsas 20 minuuttia aiempaa vähemmän. Seuraavalle viikolle tarkoituksena oli lisätä vielä tästä viikosta (175 km) muutama kilsa. Eipä mitään, nyt on maanantai ja olen jo kilsan viime viikkoa edellä. Että kun on ravitsevaa.

Eilisilta meni taas niin kovalla kiireellä, etten ehtinyt kuin tv kympille ja hyppelytkin jäivät väliin. Ei sen puoleen vähän oli reisissä väsykin. Tänään oli taas pirun hyvä kulku. Illalla taas VL:ää. Vähänkö nämä viikot vilisevät.

Eilen oli noutaja takapuolessa kiinni. Eka kerran tämän loppukesän ja alkusyksyn aikana oli raju meininki. Siis sanan negatiivisessa merkityksessä. VL tosin kulki kohtalaisesti (vain 12 sek. parhaasta), mutta sitä ennen ja sen jälkeen painoi aivan saamaristi. Maksoin sunnuntain hurjastelun velkaa ehkä rankemman päälle. Epätoivoisena jouduin illalla jopa turvautumaan joulukalenterisuklaaseen. Se oli jo kohta vuoden vanhaa, joten söin sitä vain vähän. Seuraava ilon hetki oli se, etten saanut yöllä unta. Melkein liskojen yö. Aamulla tilanne oli hieman enemmän lähellä normaalia, paitsi kovemmassa vauhdissa oli heikko meininki. Illalla on varsin rauhallisen juoksun vuoro. Malttia... Uskon, että sillä saadaan tilanne takaisin siihen, missä mentiin mennä viikolla. Lepään vasta ensi viikolla.

Jaa-a. Illalla jäi juoksut väliin. Ei vain ehtinyt kaiken huseeramisen ohella. Tänään en kuitenkaan kosta sitä reippaalla, vaan yritän säilyttää maltin juoksussa. Huomenna on vuorossa kova, koska lauantaina en järjestöjyräilyn vuoksi ehdi kuin aamulla juoksemaan. Siltikin viikkoon kertyy n. 170 km. Se lämmittää.